rasitteinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rasittaa +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrɑsitːei̯nen/, [ˈrɑ̝s̠it̪ˌt̪e̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -einen
  • Syllabification(key): ra‧sit‧tei‧nen

Adjective

[edit]

rasitteinen

  1. stressed, burdened

Declension

[edit]
Inflection of rasitteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rasitteinen rasitteiset
genitive rasitteisen rasitteisten
rasitteisien
partitive rasitteista rasitteisia
illative rasitteiseen rasitteisiin
singular plural
nominative rasitteinen rasitteiset
accusative nom. rasitteinen rasitteiset
gen. rasitteisen
genitive rasitteisen rasitteisten
rasitteisien
partitive rasitteista rasitteisia
inessive rasitteisessa rasitteisissa
elative rasitteisesta rasitteisista
illative rasitteiseen rasitteisiin
adessive rasitteisella rasitteisilla
ablative rasitteiselta rasitteisilta
allative rasitteiselle rasitteisille
essive rasitteisena rasitteisina
translative rasitteiseksi rasitteisiksi
abessive rasitteisetta rasitteisitta
instructive rasitteisin
comitative rasitteisine
Possessive forms of rasitteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Further reading

[edit]