Jump to content

rakentuminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rakentua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrɑkentuminen/, [ˈrɑ̝k̟e̞n̪ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Hyphenation(key): ra‧ken‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

rakentuminen

  1. verbal noun of rakentua
    1. being built

Declension

[edit]
Inflection of rakentuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rakentuminen rakentumiset
genitive rakentumisen rakentumisten
rakentumisien
partitive rakentumista rakentumisia
illative rakentumiseen rakentumisiin
singular plural
nominative rakentuminen rakentumiset
accusative nom. rakentuminen rakentumiset
gen. rakentumisen
genitive rakentumisen rakentumisten
rakentumisien
partitive rakentumista rakentumisia
inessive rakentumisessa rakentumisissa
elative rakentumisesta rakentumisista
illative rakentumiseen rakentumisiin
adessive rakentumisella rakentumisilla
ablative rakentumiselta rakentumisilta
allative rakentumiselle rakentumisille
essive rakentumisena rakentumisina
translative rakentumiseksi rakentumisiksi
abessive rakentumisetta rakentumisitta
instructive rakentumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rakentuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Derived terms

[edit]
(compounds):