rakenteinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rakenne +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrɑkentei̯nen/, [ˈrɑ̝k̟e̞n̪ˌt̪e̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -einen
  • Hyphenation(key): ra‧ken‧tei‧nen

Adjective

[edit]

rakenteinen

  1. structured

Declension

[edit]
Inflection of rakenteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rakenteinen rakenteiset
genitive rakenteisen rakenteisten
rakenteisien
partitive rakenteista rakenteisia
illative rakenteiseen rakenteisiin
singular plural
nominative rakenteinen rakenteiset
accusative nom. rakenteinen rakenteiset
gen. rakenteisen
genitive rakenteisen rakenteisten
rakenteisien
partitive rakenteista rakenteisia
inessive rakenteisessa rakenteisissa
elative rakenteisesta rakenteisista
illative rakenteiseen rakenteisiin
adessive rakenteisella rakenteisilla
ablative rakenteiselta rakenteisilta
allative rakenteiselle rakenteisille
essive rakenteisena rakenteisina
translative rakenteiseksi rakenteisiksi
abessive rakenteisetta rakenteisitta
instructive rakenteisin
comitative rakenteisine
Possessive forms of rakenteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]