rajoitteinen

Finnish

Etymology

rajoite +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑjoi̯tːei̯nen/, [ˈrɑ̝jo̞i̯t̪̚ˌt̪e̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -einen
• Hyphenation^(key): ra‧joit‧tei‧nen

Adjective

rajoitteinen

1. (chiefly in compounds) challenged (lacking some physical or mental attribute or skill)

Declension

Inflection of rajoitteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		rajoitteinen	rajoitteiset
genitive		rajoitteisen	rajoitteisten rajoitteisien
partitive		rajoitteista	rajoitteisia
illative		rajoitteiseen	rajoitteisiin
		singular	plural
nominative		rajoitteinen	rajoitteiset
accusative	nom.	rajoitteinen	rajoitteiset
	gen.	rajoitteisen
genitive		rajoitteisen	rajoitteisten rajoitteisien
partitive		rajoitteista	rajoitteisia
inessive		rajoitteisessa	rajoitteisissa
elative		rajoitteisesta	rajoitteisista
illative		rajoitteiseen	rajoitteisiin
adessive		rajoitteisella	rajoitteisilla
ablative		rajoitteiselta	rajoitteisilta
allative		rajoitteiselle	rajoitteisille
essive		rajoitteisena	rajoitteisina
translative		rajoitteiseksi	rajoitteisiksi
abessive		rajoitteisetta	rajoitteisitta
instructive		—	rajoitteisin
comitative		—	rajoitteisine

Possessive forms of rajoitteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative rajoitteiseni rajoitteiseni accusative nom. rajoitteiseni rajoitteiseni gen. rajoitteiseni genitive rajoitteiseni rajoitteisteni rajoitteisieni partitive rajoitteistani rajoitteisiani inessive rajoitteisessani rajoitteisissani elative rajoitteisestani rajoitteisistani illative rajoitteiseeni rajoitteisiini adessive rajoitteisellani rajoitteisillani ablative rajoitteiseltani rajoitteisiltani allative rajoitteiselleni rajoitteisilleni essive rajoitteisenani rajoitteisinani translative rajoitteisekseni rajoitteisikseni abessive rajoitteisettani rajoitteisittani instructive — — comitative — rajoitteisineni second-person singular possessor singular plural nominative rajoitteisesi rajoitteisesi accusative nom. rajoitteisesi rajoitteisesi gen. rajoitteisesi genitive rajoitteisesi rajoitteistesi rajoitteisiesi partitive rajoitteistasi rajoitteisiasi inessive rajoitteisessasi rajoitteisissasi elative rajoitteisestasi rajoitteisistasi illative rajoitteiseesi rajoitteisiisi adessive rajoitteisellasi rajoitteisillasi ablative rajoitteiseltasi rajoitteisiltasi allative rajoitteisellesi rajoitteisillesi essive rajoitteisenasi rajoitteisinasi translative rajoitteiseksesi rajoitteisiksesi abessive rajoitteisettasi rajoitteisittasi instructive — — comitative — rajoitteisinesi first-person plural possessor singular plural nominative rajoitteisemme rajoitteisemme accusative nom. rajoitteisemme rajoitteisemme gen. rajoitteisemme genitive rajoitteisemme rajoitteistemme rajoitteisiemme partitive rajoitteistamme rajoitteisiamme inessive rajoitteisessamme rajoitteisissamme elative rajoitteisestamme rajoitteisistamme illative rajoitteiseemme rajoitteisiimme adessive rajoitteisellamme rajoitteisillamme ablative rajoitteiseltamme rajoitteisiltamme allative rajoitteisellemme rajoitteisillemme essive rajoitteisenamme rajoitteisinamme translative rajoitteiseksemme rajoitteisiksemme abessive rajoitteisettamme rajoitteisittamme instructive — — comitative — rajoitteisinemme second-person plural possessor singular plural nominative rajoitteisenne rajoitteisenne accusative nom. rajoitteisenne rajoitteisenne gen. rajoitteisenne genitive rajoitteisenne rajoitteistenne rajoitteisienne partitive rajoitteistanne rajoitteisianne inessive rajoitteisessanne rajoitteisissanne elative rajoitteisestanne rajoitteisistanne illative rajoitteiseenne rajoitteisiinne adessive rajoitteisellanne rajoitteisillanne ablative rajoitteiseltanne rajoitteisiltanne allative rajoitteisellenne rajoitteisillenne essive rajoitteisenanne rajoitteisinanne translative rajoitteiseksenne rajoitteisiksenne abessive rajoitteisettanne rajoitteisittanne instructive — — comitative — rajoitteisinenne third-person possessor singular plural nominative rajoitteisensa rajoitteisensa accusative nom. rajoitteisensa rajoitteisensa gen. rajoitteisensa genitive rajoitteisensa rajoitteistensa rajoitteisiensa partitive rajoitteistaan rajoitteistansa rajoitteisiaan rajoitteisiansa inessive rajoitteisessaan rajoitteisessansa rajoitteisissaan rajoitteisissansa elative rajoitteisestaan rajoitteisestansa rajoitteisistaan rajoitteisistansa illative rajoitteiseensa rajoitteisiinsa adessive rajoitteisellaan rajoitteisellansa rajoitteisillaan rajoitteisillansa ablative rajoitteiseltaan rajoitteiseltansa rajoitteisiltaan rajoitteisiltansa allative rajoitteiselleen rajoitteisellensa rajoitteisilleen rajoitteisillensa essive rajoitteisenaan rajoitteisenansa rajoitteisinaan rajoitteisinansa translative rajoitteisekseen rajoitteiseksensa rajoitteisikseen rajoitteisiksensa abessive rajoitteisettaan rajoitteisettansa rajoitteisittaan rajoitteisittansa instructive — — comitative — rajoitteisineen rajoitteisinensa

Derived terms

compounds

• fyysisesti rajoitteinen
• henkisesti rajoitteinen
• kuulorajoitteinen
• liikuntarajoitteinen
• näkörajoitteinen
• pituusrajoitteinen (“vertically challenged”)