radiopuhelin

Finnish

Etymology

radio +‎ puhelin (“telephone”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑdioˌpuhelin/, [ˈrɑ̝dio̞ˌpuɦe̞lin]
• Rhymes: -uhelin
• Hyphenation^(key): ra‧dio‧puhe‧lin

Noun

radiopuhelin

1. radiotelephone
2. walkie-talkie

Declension

Inflection of radiopuhelin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		radiopuhelin	radiopuhelimet
genitive		radiopuhelimen	radiopuhelimien radiopuhelinten
partitive		radiopuhelinta	radiopuhelimia
illative		radiopuhelimeen	radiopuhelimiin
		singular	plural
nominative		radiopuhelin	radiopuhelimet
accusative	nom.	radiopuhelin	radiopuhelimet
	gen.	radiopuhelimen
genitive		radiopuhelimen	radiopuhelimien radiopuhelinten
partitive		radiopuhelinta	radiopuhelimia
inessive		radiopuhelimessa	radiopuhelimissa
elative		radiopuhelimesta	radiopuhelimista
illative		radiopuhelimeen	radiopuhelimiin
adessive		radiopuhelimella	radiopuhelimilla
ablative		radiopuhelimelta	radiopuhelimilta
allative		radiopuhelimelle	radiopuhelimille
essive		radiopuhelimena	radiopuhelimina
translative		radiopuhelimeksi	radiopuhelimiksi
abessive		radiopuhelimetta	radiopuhelimitta
instructive		—	radiopuhelimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of radiopuhelin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative radiopuhelimeni radiopuhelimeni accusative nom. radiopuhelimeni radiopuhelimeni gen. radiopuhelimeni genitive radiopuhelimeni radiopuhelimieni radiopuhelinteni partitive radiopuhelintani radiopuhelimiani inessive radiopuhelimessani radiopuhelimissani elative radiopuhelimestani radiopuhelimistani illative radiopuhelimeeni radiopuhelimiini adessive radiopuhelimellani radiopuhelimillani ablative radiopuhelimeltani radiopuhelimiltani allative radiopuhelimelleni radiopuhelimilleni essive radiopuhelimenani radiopuheliminani translative radiopuhelimekseni radiopuhelimikseni abessive radiopuhelimettani radiopuhelimittani instructive — — comitative — radiopuhelimineni second-person singular possessor singular plural nominative radiopuhelimesi radiopuhelimesi accusative nom. radiopuhelimesi radiopuhelimesi gen. radiopuhelimesi genitive radiopuhelimesi radiopuhelimiesi radiopuhelintesi partitive radiopuhelintasi radiopuhelimiasi inessive radiopuhelimessasi radiopuhelimissasi elative radiopuhelimestasi radiopuhelimistasi illative radiopuhelimeesi radiopuhelimiisi adessive radiopuhelimellasi radiopuhelimillasi ablative radiopuhelimeltasi radiopuhelimiltasi allative radiopuhelimellesi radiopuhelimillesi essive radiopuhelimenasi radiopuheliminasi translative radiopuhelimeksesi radiopuhelimiksesi abessive radiopuhelimettasi radiopuhelimittasi instructive — — comitative — radiopuheliminesi first-person plural possessor singular plural nominative radiopuhelimemme radiopuhelimemme accusative nom. radiopuhelimemme radiopuhelimemme gen. radiopuhelimemme genitive radiopuhelimemme radiopuhelimiemme radiopuhelintemme partitive radiopuhelintamme radiopuhelimiamme inessive radiopuhelimessamme radiopuhelimissamme elative radiopuhelimestamme radiopuhelimistamme illative radiopuhelimeemme radiopuhelimiimme adessive radiopuhelimellamme radiopuhelimillamme ablative radiopuhelimeltamme radiopuhelimiltamme allative radiopuhelimellemme radiopuhelimillemme essive radiopuhelimenamme radiopuheliminamme translative radiopuhelimeksemme radiopuhelimiksemme abessive radiopuhelimettamme radiopuhelimittamme instructive — — comitative — radiopuheliminemme second-person plural possessor singular plural nominative radiopuhelimenne radiopuhelimenne accusative nom. radiopuhelimenne radiopuhelimenne gen. radiopuhelimenne genitive radiopuhelimenne radiopuhelimienne radiopuhelintenne partitive radiopuhelintanne radiopuhelimianne inessive radiopuhelimessanne radiopuhelimissanne elative radiopuhelimestanne radiopuhelimistanne illative radiopuhelimeenne radiopuhelimiinne adessive radiopuhelimellanne radiopuhelimillanne ablative radiopuhelimeltanne radiopuhelimiltanne allative radiopuhelimellenne radiopuhelimillenne essive radiopuhelimenanne radiopuheliminanne translative radiopuhelimeksenne radiopuhelimiksenne abessive radiopuhelimettanne radiopuhelimittanne instructive — — comitative — radiopuheliminenne third-person possessor singular plural nominative radiopuhelimensa radiopuhelimensa accusative nom. radiopuhelimensa radiopuhelimensa gen. radiopuhelimensa genitive radiopuhelimensa radiopuhelimiensa radiopuhelintensa partitive radiopuhelintaan radiopuhelintansa radiopuhelimiaan radiopuhelimiansa inessive radiopuhelimessaan radiopuhelimessansa radiopuhelimissaan radiopuhelimissansa elative radiopuhelimestaan radiopuhelimestansa radiopuhelimistaan radiopuhelimistansa illative radiopuhelimeensa radiopuhelimiinsa adessive radiopuhelimellaan radiopuhelimellansa radiopuhelimillaan radiopuhelimillansa ablative radiopuhelimeltaan radiopuhelimeltansa radiopuhelimiltaan radiopuhelimiltansa allative radiopuhelimelleen radiopuhelimellensa radiopuhelimilleen radiopuhelimillensa essive radiopuhelimenaan radiopuhelimenansa radiopuheliminaan radiopuheliminansa translative radiopuhelimekseen radiopuhelimeksensa radiopuhelimikseen radiopuhelimiksensa abessive radiopuhelimettaan radiopuhelimettansa radiopuhelimittaan radiopuhelimittansa instructive — — comitative — radiopuhelimineen radiopuheliminensa

Derived terms

compounds

• autoradiopuhelin
• lyhytaaltoradiopuhelin

 

Further reading

• “radiopuhelin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03