Jump to content

rötköttää

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Sound-symbolic +‎ -ttää[1]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrøtkøtːæːˣ/, [ˈrø̞t̪k̟ø̞t̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -øtkøtːæː
  • Hyphenation(key): röt‧köt‧tää

Verb

[edit]

rötköttää

  1. (intransitive) to lie lazy, to sprawl

Conjugation

[edit]
Inflection of rötköttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rötkötän en rötkötä 1st sing. olen rötköttänyt en ole rötköttänyt
2nd sing. rötkötät et rötkötä 2nd sing. olet rötköttänyt et ole rötköttänyt
3rd sing. rötköttää ei rötkötä 3rd sing. on rötköttänyt ei ole rötköttänyt
1st plur. rötkötämme emme rötkötä 1st plur. olemme rötköttäneet emme ole rötköttäneet
2nd plur. rötkötätte ette rötkötä 2nd plur. olette rötköttäneet ette ole rötköttäneet
3rd plur. rötköttävät eivät rötkötä 3rd plur. ovat rötköttäneet eivät ole rötköttäneet
passive rötkötetään ei rötkötetä passive on rötkötetty ei ole rötkötetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rötkötin en rötköttänyt 1st sing. olin rötköttänyt en ollut rötköttänyt
2nd sing. rötkötit et rötköttänyt 2nd sing. olit rötköttänyt et ollut rötköttänyt
3rd sing. rötkötti ei rötköttänyt 3rd sing. oli rötköttänyt ei ollut rötköttänyt
1st plur. rötkötimme emme rötköttäneet 1st plur. olimme rötköttäneet emme olleet rötköttäneet
2nd plur. rötkötitte ette rötköttäneet 2nd plur. olitte rötköttäneet ette olleet rötköttäneet
3rd plur. rötköttivät eivät rötköttäneet 3rd plur. olivat rötköttäneet eivät olleet rötköttäneet
passive rötkötettiin ei rötkötetty passive oli rötkötetty ei ollut rötkötetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rötköttäisin en rötköttäisi 1st sing. olisin rötköttänyt en olisi rötköttänyt
2nd sing. rötköttäisit et rötköttäisi 2nd sing. olisit rötköttänyt et olisi rötköttänyt
3rd sing. rötköttäisi ei rötköttäisi 3rd sing. olisi rötköttänyt ei olisi rötköttänyt
1st plur. rötköttäisimme emme rötköttäisi 1st plur. olisimme rötköttäneet emme olisi rötköttäneet
2nd plur. rötköttäisitte ette rötköttäisi 2nd plur. olisitte rötköttäneet ette olisi rötköttäneet
3rd plur. rötköttäisivät eivät rötköttäisi 3rd plur. olisivat rötköttäneet eivät olisi rötköttäneet
passive rötkötettäisiin ei rötkötettäisi passive olisi rötkötetty ei olisi rötkötetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. rötkötä älä rötkötä 2nd sing.
3rd sing. rötköttäköön älköön rötköttäkö 3rd sing. olkoon rötköttänyt älköön olko rötköttänyt
1st plur. rötköttäkäämme älkäämme rötköttäkö 1st plur.
2nd plur. rötköttäkää älkää rötköttäkö 2nd plur.
3rd plur. rötköttäkööt älkööt rötköttäkö 3rd plur. olkoot rötköttäneet älkööt olko rötköttäneet
passive rötkötettäköön älköön rötkötettäkö passive olkoon rötkötetty älköön olko rötkötetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rötköttänen en rötköttäne 1st sing. lienen rötköttänyt en liene rötköttänyt
2nd sing. rötköttänet et rötköttäne 2nd sing. lienet rötköttänyt et liene rötköttänyt
3rd sing. rötköttänee ei rötköttäne 3rd sing. lienee rötköttänyt ei liene rötköttänyt
1st plur. rötköttänemme emme rötköttäne 1st plur. lienemme rötköttäneet emme liene rötköttäneet
2nd plur. rötköttänette ette rötköttäne 2nd plur. lienette rötköttäneet ette liene rötköttäneet
3rd plur. rötköttänevät eivät rötköttäne 3rd plur. lienevät rötköttäneet eivät liene rötköttäneet
passive rötkötettäneen ei rötkötettäne passive lienee rötkötetty ei liene rötkötetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st rötköttää present rötköttävä rötkötettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rötköttääkseni rötköttääksemme
2nd rötköttääksesi rötköttääksenne
3rd rötköttääkseen
rötköttääksensä
past rötköttänyt rötkötetty
2nd inessive2 rötköttäessä rötkötettäessä agent4 rötköttämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rötköttäessäni rötköttäessämme
2nd rötköttäessäsi rötköttäessänne
3rd rötköttäessään
rötköttäessänsä
negative rötköttämätön
instructive rötköttäen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form rötköttää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive rötköttämässä
elative rötköttämästä
illative rötköttämään
adessive rötköttämällä
abessive rötköttämättä
instructive rötköttämän rötkötettämän
4th3 verbal noun rötköttäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rötköttämäisilläni rötköttämäisillämme
2nd rötköttämäisilläsi rötköttämäisillänne
3rd rötköttämäisillään
rötköttämäisillänsä

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

[edit]