röömiä

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *röömidäk. Cognates include Finnish ryömiä and Karelian ryömie. More distantly related to Estonian roomata (“to tramp”).

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrøːmiæ/, [ˈrøːme̞]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈrøːmiæ/, [ˈrø̝ːmiæ]
Rhymes: -øːmeː, -øːmiæ
Hyphenation: röö‧mi‧ä

Verb

röömiä

(intransitive) to crawl
- 1936, V. I. Junus, P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
  Krapu röömii. Sorsa lentää.
  The crab crawls. The duck flies.

Conjugation

Conjugation of röömiä (type 7/oppia, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	röömin	en röömi	1st singular	oon röömint, oon rööminyt	en oo röömint, en oo rööminyt
2nd singular	röömit	et röömi	2nd singular	oot röömint, oot rööminyt	et oo röömint, et oo rööminyt
3rd singular	röömii	ei röömi	3rd singular	ono röömint, ono rööminyt	ei oo röömint, ei oo rööminyt
1st plural	röömimmä	emmä röömi	1st plural	oomma röömineet	emmä oo röömineet
2nd plural	röömittä	että röömi	2nd plural	ootta röömineet	että oo röömineet
3rd plural	röömiit¹⁾, röömivät²⁾, röömitää	evät röömi, ei röömitä	3rd plural	ovat röömineet	evät oo röömineet, ei oo röömitty
impersonal	röömitää	ei röömitä	impersonal	ono röömitty	ei oo röömitty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	röömin	en röömint, en rööminyt	1st singular	olin röömint, olin rööminyt	en olt röömint, en olt rööminyt
2nd singular	röömit	et röömint, et rööminyt	2nd singular	olit röömint, olit rööminyt	et olt röömint, et olt rööminyt
3rd singular	röömi	ei röömint, ei rööminyt	3rd singular	oli röömint, oli rööminyt	ei olt röömint, ei olt rööminyt
1st plural	röömimmä	emmä röömineet	1st plural	olimma röömineet	emmä olleet röömineet
2nd plural	röömittä	että röömineet	2nd plural	olitta röömineet	että olleet röömineet
3rd plural	röömiit¹⁾, röömivät²⁾, röömittii	evät röömineet, ei röömitty	3rd plural	olivat röömineet	evät olleet röömineet, ei olt röömitty
impersonal	röömittii	ei röömitty	impersonal	oli röömitty	ei olt röömitty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	röömisin	en röömis	1st singular	olisin röömint, olisin rööminyt	en olis röömint, en olis rööminyt
2nd singular	röömisit, röömiist¹⁾	et röömis	2nd singular	olisit röömint, olisit rööminyt	et olis röömint, et olis rööminyt
3rd singular	röömis	ei röömis	3rd singular	olis röömint, olis rööminyt	ei olis röömint, ei olis rööminyt
1st plural	röömisimmä	emmä röömis	1st plural	olisimma röömineet	emmä olis röömineet
2nd plural	röömisittä	että röömis	2nd plural	olisitta röömineet	että olis röömineet
3rd plural	röömisiit¹⁾, röömisivät²⁾, röömittäis	evät röömis, ei röömittäis	3rd plural	olisivat röömineet	evät olis röömineet, ei olis röömitty
impersonal	röömittäis	ei röömittäis	impersonal	olis röömitty	ei olis röömitty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	röömi	elä röömi	2nd singular	oo röömint, oo rööminyt	elä oo röömint, elä oo rööminyt
3rd singular	röömiköö	elköö röömikö	3rd singular	olkoo röömint, olkoo rööminyt	elköö olko röömint, elköö olko rööminyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	röömikää	elkää röömikö	2nd plural	olkaa röömineet	elkää olko röömineet
3rd plural	röömikööt	elkööt röömikö, elköö röömittäkö	3rd plural	olkoot röömineet	elkööt olko röömineet, elköö olko röömitty
impersonal	röömittäkköö	elköö röömittäkö	impersonal	olkoo röömitty	elköö olko röömitty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	rööminen	en röömine
2nd singular	rööminet	et röömine
3rd singular	rööminöö	ei röömine
1st plural	rööminemmä	emmä röömine
2nd plural	rööminettä	että röömine
3rd plural	rööminööt	evät röömine, ei röömittäne
impersonal	röömittännöö	ei röömittäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		röömiä	present	röömivä	röömittävä
2nd	inessive	röömijees	past	röömint, rööminyt	röömitty
2nd	instructive	röömien	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (röömikää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	röömimää
	inessive	röömimääs
	elative	röömimäst
	abessive	röömimätä
4th	nominative	röömimiin
	partitive	röömimistä, röömimist

Derived terms

röömijä

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 499