pyhin

Finnish

Adjective

pyhin

1. superlative degree of pyhä
2. instructive plural of pyhä

Declension

Inflection of pyhin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative		pyhin	pyhimmät
genitive		pyhimmän	pyhimpien pyhinten
partitive		pyhintä	pyhimpiä
illative		pyhimpään	pyhimpiin
		singular	plural
nominative		pyhin	pyhimmät
accusative	nom.	pyhin	pyhimmät
	gen.	pyhimmän
genitive		pyhimmän	pyhimpien pyhinten pyhimpäin rare
partitive		pyhintä	pyhimpiä
inessive		pyhimmässä	pyhimmissä
elative		pyhimmästä	pyhimmistä
illative		pyhimpään	pyhimpiin
adessive		pyhimmällä	pyhimmillä
ablative		pyhimmältä	pyhimmiltä
allative		pyhimmälle	pyhimmille
essive		pyhimpänä	pyhimpinä
translative		pyhimmäksi	pyhimmiksi
abessive		pyhimmättä	pyhimmittä
instructive		—	pyhimmin
comitative		—	pyhimpine

Possessive forms of pyhin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative pyhimpäni pyhimpäni accusative nom. pyhimpäni pyhimpäni gen. pyhimpäni genitive pyhimpäni pyhimpieni pyhinteni pyhimpäini rare partitive pyhintäni pyhimpiäni inessive pyhimmässäni pyhimmissäni elative pyhimmästäni pyhimmistäni illative pyhimpääni pyhimpiini adessive pyhimmälläni pyhimmilläni ablative pyhimmältäni pyhimmiltäni allative pyhimmälleni pyhimmilleni essive pyhimpänäni pyhimpinäni translative pyhimmäkseni pyhimmikseni abessive pyhimmättäni pyhimmittäni instructive — — comitative — pyhimpineni second-person singular possessor singular plural nominative pyhimpäsi pyhimpäsi accusative nom. pyhimpäsi pyhimpäsi gen. pyhimpäsi genitive pyhimpäsi pyhimpiesi pyhintesi pyhimpäisi rare partitive pyhintäsi pyhimpiäsi inessive pyhimmässäsi pyhimmissäsi elative pyhimmästäsi pyhimmistäsi illative pyhimpääsi pyhimpiisi adessive pyhimmälläsi pyhimmilläsi ablative pyhimmältäsi pyhimmiltäsi allative pyhimmällesi pyhimmillesi essive pyhimpänäsi pyhimpinäsi translative pyhimmäksesi pyhimmiksesi abessive pyhimmättäsi pyhimmittäsi instructive — — comitative — pyhimpinesi first-person plural possessor singular plural nominative pyhimpämme pyhimpämme accusative nom. pyhimpämme pyhimpämme gen. pyhimpämme genitive pyhimpämme pyhimpiemme pyhintemme pyhimpäimme rare partitive pyhintämme pyhimpiämme inessive pyhimmässämme pyhimmissämme elative pyhimmästämme pyhimmistämme illative pyhimpäämme pyhimpiimme adessive pyhimmällämme pyhimmillämme ablative pyhimmältämme pyhimmiltämme allative pyhimmällemme pyhimmillemme essive pyhimpänämme pyhimpinämme translative pyhimmäksemme pyhimmiksemme abessive pyhimmättämme pyhimmittämme instructive — — comitative — pyhimpinemme second-person plural possessor singular plural nominative pyhimpänne pyhimpänne accusative nom. pyhimpänne pyhimpänne gen. pyhimpänne genitive pyhimpänne pyhimpienne pyhintenne pyhimpäinne rare partitive pyhintänne pyhimpiänne inessive pyhimmässänne pyhimmissänne elative pyhimmästänne pyhimmistänne illative pyhimpäänne pyhimpiinne adessive pyhimmällänne pyhimmillänne ablative pyhimmältänne pyhimmiltänne allative pyhimmällenne pyhimmillenne essive pyhimpänänne pyhimpinänne translative pyhimmäksenne pyhimmiksenne abessive pyhimmättänne pyhimmittänne instructive — — comitative — pyhimpinenne third-person possessor singular plural nominative pyhimpänsä pyhimpänsä accusative nom. pyhimpänsä pyhimpänsä gen. pyhimpänsä genitive pyhimpänsä pyhimpiensä pyhintensä pyhimpäinsä rare partitive pyhintään pyhintänsä pyhimpiään pyhimpiänsä inessive pyhimmässään pyhimmässänsä pyhimmissään pyhimmissänsä elative pyhimmästään pyhimmästänsä pyhimmistään pyhimmistänsä illative pyhimpäänsä pyhimpiinsä adessive pyhimmällään pyhimmällänsä pyhimmillään pyhimmillänsä ablative pyhimmältään pyhimmältänsä pyhimmiltään pyhimmiltänsä allative pyhimmälleen pyhimmällensä pyhimmilleen pyhimmillensä essive pyhimpänään pyhimpänänsä pyhimpinään pyhimpinänsä translative pyhimmäkseen pyhimmäksensä pyhimmikseen pyhimmiksensä abessive pyhimmättään pyhimmättänsä pyhimmittään pyhimmittänsä instructive — — comitative — pyhimpineen pyhimpinensä

Anagrams

• hypin