Jump to content

purkautuminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

purkautua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpurkɑu̯tuminen/, [ˈpurkɑ̝u̯ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Hyphenation(key): pur‧kau‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

purkautuminen

  1. verbal noun of purkautua
    1. coming loose, coming apart
    2. unraveling
    3. erupting (of a volcano)

Declension

[edit]
Inflection of purkautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative purkautuminen purkautumiset
genitive purkautumisen purkautumisten
purkautumisien
partitive purkautumista purkautumisia
illative purkautumiseen purkautumisiin
singular plural
nominative purkautuminen purkautumiset
accusative nom. purkautuminen purkautumiset
gen. purkautumisen
genitive purkautumisen purkautumisten
purkautumisien
partitive purkautumista purkautumisia
inessive purkautumisessa purkautumisissa
elative purkautumisesta purkautumisista
illative purkautumiseen purkautumisiin
adessive purkautumisella purkautumisilla
ablative purkautumiselta purkautumisilta
allative purkautumiselle purkautumisille
essive purkautumisena purkautumisina
translative purkautumiseksi purkautumisiksi
abessive purkautumisetta purkautumisitta
instructive purkautumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of purkautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds