punatautinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

puna +‎ tauti +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpunɑˌtɑu̯tinen/, [ˈpunɑ̝ˌt̪ɑ̝u̯t̪ine̞n]
  • Rhymes: -ɑutinen
  • Hyphenation(key): puna‧tauti‧nen

Adjective

[edit]

punatautinen

  1. with dysentery

Declension

[edit]
Inflection of punatautinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative punatautinen punatautiset
genitive punatautisen punatautisten
punatautisien
partitive punatautista punatautisia
illative punatautiseen punatautisiin
singular plural
nominative punatautinen punatautiset
accusative nom. punatautinen punatautiset
gen. punatautisen
genitive punatautisen punatautisten
punatautisien
partitive punatautista punatautisia
inessive punatautisessa punatautisissa
elative punatautisesta punatautisista
illative punatautiseen punatautisiin
adessive punatautisella punatautisilla
ablative punatautiselta punatautisilta
allative punatautiselle punatautisille
essive punatautisena punatautisina
translative punatautiseksi punatautisiksi
abessive punatautisetta punatautisitta
instructive punatautisin
comitative punatautisine
Possessive forms of punatautinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Further reading

[edit]