provosoiminen

Finnish

Etymology

provosoida +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈproʋosoi̯minen/, [ˈpro̞ʋo̞ˌs̠o̞i̯mine̞n]
• Rhymes: -oiminen
• Syllabification^(key): pro‧vo‧soi‧mi‧nen

Noun

provosoiminen

1. verbal noun of provosoida
   1. provoking

Declension

Inflection of provosoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		provosoiminen	provosoimiset
genitive		provosoimisen	provosoimisten provosoimisien
partitive		provosoimista	provosoimisia
illative		provosoimiseen	provosoimisiin
		singular	plural
nominative		provosoiminen	provosoimiset
accusative	nom.	provosoiminen	provosoimiset
	gen.	provosoimisen
genitive		provosoimisen	provosoimisten provosoimisien
partitive		provosoimista	provosoimisia
inessive		provosoimisessa	provosoimisissa
elative		provosoimisesta	provosoimisista
illative		provosoimiseen	provosoimisiin
adessive		provosoimisella	provosoimisilla
ablative		provosoimiselta	provosoimisilta
allative		provosoimiselle	provosoimisille
essive		provosoimisena	provosoimisina
translative		provosoimiseksi	provosoimisiksi
abessive		provosoimisetta	provosoimisitta
instructive		—	provosoimisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of provosoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative provosoimiseni provosoimiseni accusative nom. provosoimiseni provosoimiseni gen. provosoimiseni genitive provosoimiseni provosoimisteni provosoimisieni partitive provosoimistani provosoimisiani inessive provosoimisessani provosoimisissani elative provosoimisestani provosoimisistani illative provosoimiseeni provosoimisiini adessive provosoimisellani provosoimisillani ablative provosoimiseltani provosoimisiltani allative provosoimiselleni provosoimisilleni essive provosoimisenani provosoimisinani translative provosoimisekseni provosoimisikseni abessive provosoimisettani provosoimisittani instructive — — comitative — provosoimisineni second-person singular possessor singular plural nominative provosoimisesi provosoimisesi accusative nom. provosoimisesi provosoimisesi gen. provosoimisesi genitive provosoimisesi provosoimistesi provosoimisiesi partitive provosoimistasi provosoimisiasi inessive provosoimisessasi provosoimisissasi elative provosoimisestasi provosoimisistasi illative provosoimiseesi provosoimisiisi adessive provosoimisellasi provosoimisillasi ablative provosoimiseltasi provosoimisiltasi allative provosoimisellesi provosoimisillesi essive provosoimisenasi provosoimisinasi translative provosoimiseksesi provosoimisiksesi abessive provosoimisettasi provosoimisittasi instructive — — comitative — provosoimisinesi first-person plural possessor singular plural nominative provosoimisemme provosoimisemme accusative nom. provosoimisemme provosoimisemme gen. provosoimisemme genitive provosoimisemme provosoimistemme provosoimisiemme partitive provosoimistamme provosoimisiamme inessive provosoimisessamme provosoimisissamme elative provosoimisestamme provosoimisistamme illative provosoimiseemme provosoimisiimme adessive provosoimisellamme provosoimisillamme ablative provosoimiseltamme provosoimisiltamme allative provosoimisellemme provosoimisillemme essive provosoimisenamme provosoimisinamme translative provosoimiseksemme provosoimisiksemme abessive provosoimisettamme provosoimisittamme instructive — — comitative — provosoimisinemme second-person plural possessor singular plural nominative provosoimisenne provosoimisenne accusative nom. provosoimisenne provosoimisenne gen. provosoimisenne genitive provosoimisenne provosoimistenne provosoimisienne partitive provosoimistanne provosoimisianne inessive provosoimisessanne provosoimisissanne elative provosoimisestanne provosoimisistanne illative provosoimiseenne provosoimisiinne adessive provosoimisellanne provosoimisillanne ablative provosoimiseltanne provosoimisiltanne allative provosoimisellenne provosoimisillenne essive provosoimisenanne provosoimisinanne translative provosoimiseksenne provosoimisiksenne abessive provosoimisettanne provosoimisittanne instructive — — comitative — provosoimisinenne third-person possessor singular plural nominative provosoimisensa provosoimisensa accusative nom. provosoimisensa provosoimisensa gen. provosoimisensa genitive provosoimisensa provosoimistensa provosoimisiensa partitive provosoimistaan provosoimistansa provosoimisiaan provosoimisiansa inessive provosoimisessaan provosoimisessansa provosoimisissaan provosoimisissansa elative provosoimisestaan provosoimisestansa provosoimisistaan provosoimisistansa illative provosoimiseensa provosoimisiinsa adessive provosoimisellaan provosoimisellansa provosoimisillaan provosoimisillansa ablative provosoimiseltaan provosoimiseltansa provosoimisiltaan provosoimisiltansa allative provosoimiselleen provosoimisellensa provosoimisilleen provosoimisillensa essive provosoimisenaan provosoimisenansa provosoimisinaan provosoimisinansa translative provosoimisekseen provosoimiseksensa provosoimisikseen provosoimisiksensa abessive provosoimisettaan provosoimisettansa provosoimisittaan provosoimisittansa instructive — — comitative — provosoimisineen provosoimisinensa