polskia

Finnish

Etymology

From an onomatopoeic root polsk- +‎ -ia.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpolskiɑˣ/, [ˈpo̞ls̠k̟iɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -olskiɑ
• Syllabification^(key): pols‧ki‧a

Verb

polskia

1. (intransitive) to splash

Conjugation

Inflection of polskia (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		polskin	en polski	1st sing.	olen polskinut	en ole polskinut
2nd sing.		polskit	et polski	2nd sing.	olet polskinut	et ole polskinut
3rd sing.		polskii	ei polski	3rd sing.	on polskinut	ei ole polskinut
1st plur.		polskimme	emme polski	1st plur.	olemme polskineet	emme ole polskineet
2nd plur.		polskitte	ette polski	2nd plur.	olette polskineet	ette ole polskineet
3rd plur.		polskivat	eivät polski	3rd plur.	ovat polskineet	eivät ole polskineet
passive		polskitaan	ei polskita	passive	on polskittu	ei ole polskittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		polskin	en polskinut	1st sing.	olin polskinut	en ollut polskinut
2nd sing.		polskit	et polskinut	2nd sing.	olit polskinut	et ollut polskinut
3rd sing.		polski	ei polskinut	3rd sing.	oli polskinut	ei ollut polskinut
1st plur.		polskimme	emme polskineet	1st plur.	olimme polskineet	emme olleet polskineet
2nd plur.		polskitte	ette polskineet	2nd plur.	olitte polskineet	ette olleet polskineet
3rd plur.		polskivat	eivät polskineet	3rd plur.	olivat polskineet	eivät olleet polskineet
passive		polskittiin	ei polskittu	passive	oli polskittu	ei ollut polskittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		polskisin	en polskisi	1st sing.	olisin polskinut	en olisi polskinut
2nd sing.		polskisit	et polskisi	2nd sing.	olisit polskinut	et olisi polskinut
3rd sing.		polskisi	ei polskisi	3rd sing.	olisi polskinut	ei olisi polskinut
1st plur.		polskisimme	emme polskisi	1st plur.	olisimme polskineet	emme olisi polskineet
2nd plur.		polskisitte	ette polskisi	2nd plur.	olisitte polskineet	ette olisi polskineet
3rd plur.		polskisivat	eivät polskisi	3rd plur.	olisivat polskineet	eivät olisi polskineet
passive		polskittaisiin	ei polskittaisi	passive	olisi polskittu	ei olisi polskittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		polski	älä polski	2nd sing.	—	—
3rd sing.		polskikoon	älköön polskiko	3rd sing.	olkoon polskinut	älköön olko polskinut
1st plur.		polskikaamme	älkäämme polskiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		polskikaa	älkää polskiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		polskikoot	älkööt polskiko	3rd plur.	olkoot polskineet	älkööt olko polskineet
passive		polskittakoon	älköön polskittako	passive	olkoon polskittu	älköön olko polskittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		polskinen	en polskine	1st sing.	lienen polskinut	en liene polskinut
2nd sing.		polskinet	et polskine	2nd sing.	lienet polskinut	et liene polskinut
3rd sing.		polskinee	ei polskine	3rd sing.	lienee polskinut	ei liene polskinut
1st plur.		polskinemme	emme polskine	1st plur.	lienemme polskineet	emme liene polskineet
2nd plur.		polskinette	ette polskine	2nd plur.	lienette polskineet	ette liene polskineet
3rd plur.		polskinevat	eivät polskine	3rd plur.	lienevät polskineet	eivät liene polskineet
passive		polskittaneen	ei polskittane	passive	lienee polskittu	ei liene polskittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		polskia		present	polskiva	polskittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st polskiakseni polskiaksemme 2nd polskiaksesi polskiaksenne 3rd polskiakseen polskiaksensa		past	polskinut	polskittu
2nd	inessive2	polskiessa	polskittaessa	agent4	polskima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st polskiessani polskiessamme 2nd polskiessasi polskiessanne 3rd polskiessaan polskiessansa		negative	polskimaton
	instructive	polskien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	polskimassa	—
	elative	polskimasta	—
	illative	polskimaan	—
	adessive	polskimalla	—
	abessive	polskimatta	—
	instructive	polskiman	polskittaman
4th3	verbal noun	polskiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st polskimaisillani polskimaisillamme 2nd polskimaisillasi polskimaisillanne 3rd polskimaisillaan polskimaisillansa

Derived terms

• polskiminen
• polskinta
• polskuttaa

 

Further reading

• “polskia”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kalopsi, lipokas