plankata

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈplɑŋkɑtɑˣ/, [ˈplɑ̝ŋkɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑŋkɑtɑ
• Hyphenation^(key): plan‧ka‧ta

Verb

plankata (dialectal)

1. Alternative form of lankata

Conjugation

Inflection of plankata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		plankkaan	en plankkaa	1st sing.	olen plankannut	en ole plankannut
2nd sing.		plankkaat	et plankkaa	2nd sing.	olet plankannut	et ole plankannut
3rd sing.		plankkaa	ei plankkaa	3rd sing.	on plankannut	ei ole plankannut
1st plur.		plankkaamme	emme plankkaa	1st plur.	olemme plankanneet	emme ole plankanneet
2nd plur.		plankkaatte	ette plankkaa	2nd plur.	olette plankanneet	ette ole plankanneet
3rd plur.		plankkaavat	eivät plankkaa	3rd plur.	ovat plankanneet	eivät ole plankanneet
passive		plankataan	ei plankata	passive	on plankattu	ei ole plankattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		plankkasin	en plankannut	1st sing.	olin plankannut	en ollut plankannut
2nd sing.		plankkasit	et plankannut	2nd sing.	olit plankannut	et ollut plankannut
3rd sing.		plankkasi	ei plankannut	3rd sing.	oli plankannut	ei ollut plankannut
1st plur.		plankkasimme	emme plankanneet	1st plur.	olimme plankanneet	emme olleet plankanneet
2nd plur.		plankkasitte	ette plankanneet	2nd plur.	olitte plankanneet	ette olleet plankanneet
3rd plur.		plankkasivat	eivät plankanneet	3rd plur.	olivat plankanneet	eivät olleet plankanneet
passive		plankattiin	ei plankattu	passive	oli plankattu	ei ollut plankattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		plankkaisin	en plankkaisi	1st sing.	olisin plankannut	en olisi plankannut
2nd sing.		plankkaisit	et plankkaisi	2nd sing.	olisit plankannut	et olisi plankannut
3rd sing.		plankkaisi	ei plankkaisi	3rd sing.	olisi plankannut	ei olisi plankannut
1st plur.		plankkaisimme	emme plankkaisi	1st plur.	olisimme plankanneet	emme olisi plankanneet
2nd plur.		plankkaisitte	ette plankkaisi	2nd plur.	olisitte plankanneet	ette olisi plankanneet
3rd plur.		plankkaisivat	eivät plankkaisi	3rd plur.	olisivat plankanneet	eivät olisi plankanneet
passive		plankattaisiin	ei plankattaisi	passive	olisi plankattu	ei olisi plankattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		plankkaa	älä plankkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		plankatkoon	älköön plankatko	3rd sing.	olkoon plankannut	älköön olko plankannut
1st plur.		plankatkaamme	älkäämme plankatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		plankatkaa	älkää plankatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		plankatkoot	älkööt plankatko	3rd plur.	olkoot plankanneet	älkööt olko plankanneet
passive		plankattakoon	älköön plankattako	passive	olkoon plankattu	älköön olko plankattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		plankannen	en plankanne	1st sing.	lienen plankannut	en liene plankannut
2nd sing.		plankannet	et plankanne	2nd sing.	lienet plankannut	et liene plankannut
3rd sing.		plankannee	ei plankanne	3rd sing.	lienee plankannut	ei liene plankannut
1st plur.		plankannemme	emme plankanne	1st plur.	lienemme plankanneet	emme liene plankanneet
2nd plur.		plankannette	ette plankanne	2nd plur.	lienette plankanneet	ette liene plankanneet
3rd plur.		plankannevat	eivät plankanne	3rd plur.	lienevät plankanneet	eivät liene plankanneet
passive		plankattaneen	ei plankattane	passive	lienee plankattu	ei liene plankattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		plankata		present	plankkaava	plankattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st plankatakseni plankataksemme 2nd plankataksesi plankataksenne 3rd plankatakseen plankataksensa		past	plankannut	plankattu
2nd	inessive2	plankatessa	plankattaessa	agent4	plankkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st plankatessani plankatessamme 2nd plankatessasi plankatessanne 3rd plankatessaan plankatessansa		negative	plankkaamaton
	instructive	plankaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	plankkaamassa	—
	elative	plankkaamasta	—
	illative	plankkaamaan	—
	adessive	plankkaamalla	—
	abessive	plankkaamatta	—
	instructive	plankkaaman	plankattaman
4th3	verbal noun	plankkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st plankkaamaisillani plankkaamaisillamme 2nd plankkaamaisillasi plankkaamaisillanne 3rd plankkaamaisillaan plankkaamaisillansa

Further reading

• “plankata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03