pirstaleinen

Finnish

Etymology

pirstale +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpirstɑlei̯nen/, [ˈpirs̠tɑ̝ˌle̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -einen
• Hyphenation^(key): pirs‧ta‧lei‧nen

Adjective

pirstaleinen (comparative pirstaleisempi, superlative pirstaleisin)

1. shattered, splintered, broken

Declension

Inflection of pirstaleinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		pirstaleinen	pirstaleiset
genitive		pirstaleisen	pirstaleisten pirstaleisien
partitive		pirstaleista	pirstaleisia
illative		pirstaleiseen	pirstaleisiin
		singular	plural
nominative		pirstaleinen	pirstaleiset
accusative	nom.	pirstaleinen	pirstaleiset
	gen.	pirstaleisen
genitive		pirstaleisen	pirstaleisten pirstaleisien
partitive		pirstaleista	pirstaleisia
inessive		pirstaleisessa	pirstaleisissa
elative		pirstaleisesta	pirstaleisista
illative		pirstaleiseen	pirstaleisiin
adessive		pirstaleisella	pirstaleisilla
ablative		pirstaleiselta	pirstaleisilta
allative		pirstaleiselle	pirstaleisille
essive		pirstaleisena	pirstaleisina
translative		pirstaleiseksi	pirstaleisiksi
abessive		pirstaleisetta	pirstaleisitta
instructive		—	pirstaleisin
comitative		—	pirstaleisine

Possessive forms of pirstaleinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative pirstaleiseni pirstaleiseni accusative nom. pirstaleiseni pirstaleiseni gen. pirstaleiseni genitive pirstaleiseni pirstaleisteni pirstaleisieni partitive pirstaleistani pirstaleisiani inessive pirstaleisessani pirstaleisissani elative pirstaleisestani pirstaleisistani illative pirstaleiseeni pirstaleisiini adessive pirstaleisellani pirstaleisillani ablative pirstaleiseltani pirstaleisiltani allative pirstaleiselleni pirstaleisilleni essive pirstaleisenani pirstaleisinani translative pirstaleisekseni pirstaleisikseni abessive pirstaleisettani pirstaleisittani instructive — — comitative — pirstaleisineni second-person singular possessor singular plural nominative pirstaleisesi pirstaleisesi accusative nom. pirstaleisesi pirstaleisesi gen. pirstaleisesi genitive pirstaleisesi pirstaleistesi pirstaleisiesi partitive pirstaleistasi pirstaleisiasi inessive pirstaleisessasi pirstaleisissasi elative pirstaleisestasi pirstaleisistasi illative pirstaleiseesi pirstaleisiisi adessive pirstaleisellasi pirstaleisillasi ablative pirstaleiseltasi pirstaleisiltasi allative pirstaleisellesi pirstaleisillesi essive pirstaleisenasi pirstaleisinasi translative pirstaleiseksesi pirstaleisiksesi abessive pirstaleisettasi pirstaleisittasi instructive — — comitative — pirstaleisinesi first-person plural possessor singular plural nominative pirstaleisemme pirstaleisemme accusative nom. pirstaleisemme pirstaleisemme gen. pirstaleisemme genitive pirstaleisemme pirstaleistemme pirstaleisiemme partitive pirstaleistamme pirstaleisiamme inessive pirstaleisessamme pirstaleisissamme elative pirstaleisestamme pirstaleisistamme illative pirstaleiseemme pirstaleisiimme adessive pirstaleisellamme pirstaleisillamme ablative pirstaleiseltamme pirstaleisiltamme allative pirstaleisellemme pirstaleisillemme essive pirstaleisenamme pirstaleisinamme translative pirstaleiseksemme pirstaleisiksemme abessive pirstaleisettamme pirstaleisittamme instructive — — comitative — pirstaleisinemme second-person plural possessor singular plural nominative pirstaleisenne pirstaleisenne accusative nom. pirstaleisenne pirstaleisenne gen. pirstaleisenne genitive pirstaleisenne pirstaleistenne pirstaleisienne partitive pirstaleistanne pirstaleisianne inessive pirstaleisessanne pirstaleisissanne elative pirstaleisestanne pirstaleisistanne illative pirstaleiseenne pirstaleisiinne adessive pirstaleisellanne pirstaleisillanne ablative pirstaleiseltanne pirstaleisiltanne allative pirstaleisellenne pirstaleisillenne essive pirstaleisenanne pirstaleisinanne translative pirstaleiseksenne pirstaleisiksenne abessive pirstaleisettanne pirstaleisittanne instructive — — comitative — pirstaleisinenne third-person possessor singular plural nominative pirstaleisensa pirstaleisensa accusative nom. pirstaleisensa pirstaleisensa gen. pirstaleisensa genitive pirstaleisensa pirstaleistensa pirstaleisiensa partitive pirstaleistaan pirstaleistansa pirstaleisiaan pirstaleisiansa inessive pirstaleisessaan pirstaleisessansa pirstaleisissaan pirstaleisissansa elative pirstaleisestaan pirstaleisestansa pirstaleisistaan pirstaleisistansa illative pirstaleiseensa pirstaleisiinsa adessive pirstaleisellaan pirstaleisellansa pirstaleisillaan pirstaleisillansa ablative pirstaleiseltaan pirstaleiseltansa pirstaleisiltaan pirstaleisiltansa allative pirstaleiselleen pirstaleisellensa pirstaleisilleen pirstaleisillensa essive pirstaleisenaan pirstaleisenansa pirstaleisinaan pirstaleisinansa translative pirstaleisekseen pirstaleiseksensa pirstaleisikseen pirstaleisiksensa abessive pirstaleisettaan pirstaleisettansa pirstaleisittaan pirstaleisittansa instructive — — comitative — pirstaleisineen pirstaleisinensa

Derived terms

• pirstaleisuus

Further reading

• “pirstaleinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03