pimmiä

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *pimedä. Cognates include Finnish pimeä and Estonian pime.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpimiæ/, [ˈpimːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpimiæ/, [ˈpimˑiæ]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈpimeæ/, [ˈpimːe̞æ]
• Rhymes: -imeː, -imiæ
• Hyphenation: pim‧mi‧ä

Noun

pimmiä

1. darkness
   • 1937, N. A. Iljin, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (kolmas osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 60:

     Hää pimmiääs mäni oven suuhu, avais sen i kaik sai tiitä:

     He went to the dooropening in the dark, opened it and got to know everything:

Adjective

pimmiä (comparative pimmiämp)

1. dark
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Oli jo pimmiä, kons möö näimmä pioneeriin tulen joen rannalt.

     It was already dark, when we saw the pioneers' fire from the river's shore.

Declension

Declension of pimmiä (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	pimmiä	pimmiät
genitive	pimmiän	pimmiiin
partitive	pimmiää	pimmiiä
illative	pimmiää	pimmii
inessive	pimmiääs	pimmiis
elative	pimmiäst	pimmiist
allative	pimmiälle	pimmiille
adessive	pimmiääl	pimmiil
ablative	pimmiält	pimmiilt
translative	pimmiäks	pimmiiks
essive	pimmiännä, pimmiään	pimmiinnä, pimmiin
exessive1)	pimmiänt	pimmiint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• pimehys
• pimetellä
• pimetä

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 409
• Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 148

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *pimedä.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈpimiæ̯/, [ˈpʲimːiæ̯]
• Rhymes: -imiæ̯
• Hyphenation: pim‧miä

Adjective

pimmiä

1. dark

Inflection

Declension of pimmiä (type VI/valka, no gradation)
	singular	plural
nominative	pimmiä	pimmiäd
genitive	pimmiä	pimmeije, pimmei
partitive	pimmiäte	pimmeite, pimmei
illative	pimmiäse, pimmiä	pimmeise
inessive	pimmiäz	pimmeiz
elative	pimmiässe	pimmeisse
allative	pimmiäle	pimmeile
adessive	pimmiälle	pimmeille
ablative	pimmiälte	pimmeilte
translative	pimmiässi	pimmeissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

Noun

pimmiä

1. darkness

Inflection

Declension of pimmiä (type VI/valka, no gradation)
	singular	plural
nominative	pimmiä	pimmiäd
genitive	pimmiä	pimmeije, pimmei
partitive	pimmiäte	pimmeite, pimmei
illative	pimmiäse, pimmiä	pimmeise
inessive	pimmiäz	pimmeiz
elative	pimmiässe	pimmeisse
allative	pimmiäle	pimmeile
adessive	pimmiälle	pimmeille
ablative	pimmiälte	pimmeilte
translative	pimmiässi	pimmeissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn