piikivi

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *piikivi. Equivalent to pii (“silicon, flint”) +‎ kivi (“stone”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpiːˌkiʋi/, [ˈpiːˌk̟iʋi]
• Rhymes: -iʋi
• Hyphenation^(key): pii‧kivi

Noun

piikivi

1. (mineralogy) flint

Declension

Inflection of piikivi (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative		piikivi	piikivet
genitive		piikiven	piikivien
partitive		piikiveä	piikiviä
illative		piikiveen	piikiviin
		singular	plural
nominative		piikivi	piikivet
accusative	nom.	piikivi	piikivet
	gen.	piikiven
genitive		piikiven	piikivien
partitive		piikiveä	piikiviä
inessive		piikivessä	piikivissä
elative		piikivestä	piikivistä
illative		piikiveen	piikiviin
adessive		piikivellä	piikivillä
ablative		piikiveltä	piikiviltä
allative		piikivelle	piikiville
essive		piikivenä	piikivinä
translative		piikiveksi	piikiviksi
abessive		piikivettä	piikivittä
instructive		—	piikivin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of piikivi (Kotus type 7/ovi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative piikiveni piikiveni accusative nom. piikiveni piikiveni gen. piikiveni genitive piikiveni piikivieni partitive piikiveäni piikiviäni inessive piikivessäni piikivissäni elative piikivestäni piikivistäni illative piikiveeni piikiviini adessive piikivelläni piikivilläni ablative piikiveltäni piikiviltäni allative piikivelleni piikivilleni essive piikivenäni piikivinäni translative piikivekseni piikivikseni abessive piikivettäni piikivittäni instructive — — comitative — piikivineni second-person singular possessor singular plural nominative piikivesi piikivesi accusative nom. piikivesi piikivesi gen. piikivesi genitive piikivesi piikiviesi partitive piikiveäsi piikiviäsi inessive piikivessäsi piikivissäsi elative piikivestäsi piikivistäsi illative piikiveesi piikiviisi adessive piikivelläsi piikivilläsi ablative piikiveltäsi piikiviltäsi allative piikivellesi piikivillesi essive piikivenäsi piikivinäsi translative piikiveksesi piikiviksesi abessive piikivettäsi piikivittäsi instructive — — comitative — piikivinesi first-person plural possessor singular plural nominative piikivemme piikivemme accusative nom. piikivemme piikivemme gen. piikivemme genitive piikivemme piikiviemme partitive piikiveämme piikiviämme inessive piikivessämme piikivissämme elative piikivestämme piikivistämme illative piikiveemme piikiviimme adessive piikivellämme piikivillämme ablative piikiveltämme piikiviltämme allative piikivellemme piikivillemme essive piikivenämme piikivinämme translative piikiveksemme piikiviksemme abessive piikivettämme piikivittämme instructive — — comitative — piikivinemme second-person plural possessor singular plural nominative piikivenne piikivenne accusative nom. piikivenne piikivenne gen. piikivenne genitive piikivenne piikivienne partitive piikiveänne piikiviänne inessive piikivessänne piikivissänne elative piikivestänne piikivistänne illative piikiveenne piikiviinne adessive piikivellänne piikivillänne ablative piikiveltänne piikiviltänne allative piikivellenne piikivillenne essive piikivenänne piikivinänne translative piikiveksenne piikiviksenne abessive piikivettänne piikivittänne instructive — — comitative — piikivinenne third-person possessor singular plural nominative piikivensä piikivensä accusative nom. piikivensä piikivensä gen. piikivensä genitive piikivensä piikiviensä partitive piikiveään piikiveänsä piikiviään piikiviänsä inessive piikivessään piikivessänsä piikivissään piikivissänsä elative piikivestään piikivestänsä piikivistään piikivistänsä illative piikiveensä piikiviinsä adessive piikivellään piikivellänsä piikivillään piikivillänsä ablative piikiveltään piikiveltänsä piikiviltään piikiviltänsä allative piikivelleen piikivellensä piikivilleen piikivillensä essive piikivenään piikivenänsä piikivinään piikivinänsä translative piikivekseen piikiveksensä piikivikseen piikiviksensä abessive piikivettään piikivettänsä piikivittään piikivittänsä instructive — — comitative — piikivineen piikivinensä

Synonyms

• limsiö

Derived terms

compounds

• piikiviase

 

Further reading

• “piikivi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *piikivi, equivalent to pii (“spike”) +‎ kivi (“stone”). Cognates include Finnish piikivi and Estonian piikivi.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpiːˌkiʋi/, [ˈpiːˌkiʋi]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpiːˌkiʋi/, [ˈpiːˌɡ̊iʋi]
• Rhymes: -iʋi
• Hyphenation: pii‧ki‧vi

Noun

piikivi

1. flint

Declension

Declension of piikivi (type 5/lehti, no gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	piikivi	piikivet
genitive	piikiven	piikivviin, piikivilöin
partitive	piikivviä	piikivijä, piikivilöjä
illative	piikivvee	piikivvii, piikivilöihe
inessive	piikives	piikivis, piikivilöis
elative	piikivest	piikivist, piikivilöist
allative	piikivelle	piikiville, piikivilöille
adessive	piikivel	piikivil, piikivilöil
ablative	piikivelt	piikivilt, piikivilöilt
translative	piikiveks	piikiviks, piikivilöiks
essive	piikivennä, piikivveen	piikivinnä, piikivilöinnä, piikivviin, piikivilöin
exessive1)	piikivent	piikivint, piikivilöint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 414