palkollinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

palkka (weak plural stem palko(i)-) +‎ -llinen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpɑlkolːinen/, [ˈpɑ̝lko̞lˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): pal‧kol‧li‧nen

Noun

[edit]

palkollinen

  1. (historical) a person who didn't own land, who would act as a servant; hired hand
  2. (informal) wage earner, employee
    Synonym: palkansaaja

Declension

[edit]
Inflection of palkollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative palkollinen palkolliset
genitive palkollisen palkollisten
palkollisien
partitive palkollista palkollisia
illative palkolliseen palkollisiin
singular plural
nominative palkollinen palkolliset
accusative nom. palkollinen palkolliset
gen. palkollisen
genitive palkollisen palkollisten
palkollisien
partitive palkollista palkollisia
inessive palkollisessa palkollisissa
elative palkollisesta palkollisista
illative palkolliseen palkollisiin
adessive palkollisella palkollisilla
ablative palkolliselta palkollisilta
allative palkolliselle palkollisille
essive palkollisena palkollisina
translative palkolliseksi palkollisiksi
abessive palkollisetta palkollisitta
instructive palkollisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of palkollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]