pääkaupunki

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

pää- (main) +‎ kaupunki (city, town). Coined by Finnish clergyman Mikael Agricola.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpæːˌkɑu̯puŋki/, [ˈpæːˌkɑ̝u̯puŋk̟i]
  • Rhymes: -ɑupuŋki
  • Hyphenation(key): pää‧kaupun‧ki

Noun

[edit]

pääkaupunki

  1. capital, capital city

Declension

[edit]
Inflection of pääkaupunki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)
nominative pääkaupunki pääkaupungit
genitive pääkaupungin pääkaupunkien
partitive pääkaupunkia pääkaupunkeja
illative pääkaupunkiin pääkaupunkeihin
singular plural
nominative pääkaupunki pääkaupungit
accusative nom. pääkaupunki pääkaupungit
gen. pääkaupungin
genitive pääkaupungin pääkaupunkien
partitive pääkaupunkia pääkaupunkeja
inessive pääkaupungissa pääkaupungeissa
elative pääkaupungista pääkaupungeista
illative pääkaupunkiin pääkaupunkeihin
adessive pääkaupungilla pääkaupungeilla
ablative pääkaupungilta pääkaupungeilta
allative pääkaupungille pääkaupungeille
essive pääkaupunkina pääkaupunkeina
translative pääkaupungiksi pääkaupungeiksi
abessive pääkaupungitta pääkaupungeitta
instructive pääkaupungein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pääkaupunki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]