otus

See also: Otus and OTUs

Finnish

Etymology

ottaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈotus/, [ˈo̞t̪us̠]
• Rhymes: -otus
• Syllabification^(key): o‧tus

Noun

otus

1. creature

   Hänen koiransa on hauska otus.

   Her dog is a funny creature.

Declension

Inflection of otus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		otus	otukset
genitive		otuksen	otusten otuksien
partitive		otusta	otuksia
illative		otukseen	otuksiin
		singular	plural
nominative		otus	otukset
accusative	nom.	otus	otukset
	gen.	otuksen
genitive		otuksen	otusten otuksien
partitive		otusta	otuksia
inessive		otuksessa	otuksissa
elative		otuksesta	otuksista
illative		otukseen	otuksiin
adessive		otuksella	otuksilla
ablative		otukselta	otuksilta
allative		otukselle	otuksille
essive		otuksena	otuksina
translative		otukseksi	otuksiksi
abessive		otuksetta	otuksitta
instructive		—	otuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of otus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative otukseni otukseni accusative nom. otukseni otukseni gen. otukseni genitive otukseni otusteni otuksieni partitive otustani otuksiani inessive otuksessani otuksissani elative otuksestani otuksistani illative otukseeni otuksiini adessive otuksellani otuksillani ablative otukseltani otuksiltani allative otukselleni otuksilleni essive otuksenani otuksinani translative otuksekseni otuksikseni abessive otuksettani otuksittani instructive — — comitative — otuksineni second-person singular possessor singular plural nominative otuksesi otuksesi accusative nom. otuksesi otuksesi gen. otuksesi genitive otuksesi otustesi otuksiesi partitive otustasi otuksiasi inessive otuksessasi otuksissasi elative otuksestasi otuksistasi illative otukseesi otuksiisi adessive otuksellasi otuksillasi ablative otukseltasi otuksiltasi allative otuksellesi otuksillesi essive otuksenasi otuksinasi translative otukseksesi otuksiksesi abessive otuksettasi otuksittasi instructive — — comitative — otuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative otuksemme otuksemme accusative nom. otuksemme otuksemme gen. otuksemme genitive otuksemme otustemme otuksiemme partitive otustamme otuksiamme inessive otuksessamme otuksissamme elative otuksestamme otuksistamme illative otukseemme otuksiimme adessive otuksellamme otuksillamme ablative otukseltamme otuksiltamme allative otuksellemme otuksillemme essive otuksenamme otuksinamme translative otukseksemme otuksiksemme abessive otuksettamme otuksittamme instructive — — comitative — otuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative otuksenne otuksenne accusative nom. otuksenne otuksenne gen. otuksenne genitive otuksenne otustenne otuksienne partitive otustanne otuksianne inessive otuksessanne otuksissanne elative otuksestanne otuksistanne illative otukseenne otuksiinne adessive otuksellanne otuksillanne ablative otukseltanne otuksiltanne allative otuksellenne otuksillenne essive otuksenanne otuksinanne translative otukseksenne otuksiksenne abessive otuksettanne otuksittanne instructive — — comitative — otuksinenne third-person possessor singular plural nominative otuksensa otuksensa accusative nom. otuksensa otuksensa gen. otuksensa genitive otuksensa otustensa otuksiensa partitive otustaan otustansa otuksiaan otuksiansa inessive otuksessaan otuksessansa otuksissaan otuksissansa elative otuksestaan otuksestansa otuksistaan otuksistansa illative otukseensa otuksiinsa adessive otuksellaan otuksellansa otuksillaan otuksillansa ablative otukseltaan otukseltansa otuksiltaan otuksiltansa allative otukselleen otuksellensa otuksilleen otuksillensa essive otuksenaan otuksenansa otuksinaan otuksinansa translative otuksekseen otukseksensa otuksikseen otuksiksensa abessive otuksettaan otuksettansa otuksittaan otuksittansa instructive — — comitative — otuksineen otuksinensa

Further reading

• “otus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• osut, sotu, suot

Ingrian

Etymology

From ottaa (“to take”) +‎ -us.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈotus/, [ˈo̞tuz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈotus/, [ˈo̞d̥uʒ̥]
• Rhymes: -otus
• Hyphenation: o‧tus

Noun

otus

1. (derogatory) animal (savage person)

   Se mees sööp niku otus. ― That man eats like an animal.

Declension

Declension of otus (type 2/petos, no gradation)
	singular	plural
nominative	otus	otukset
genitive	otuksen	otuksiin
partitive	otusta, otust	otuksia
illative	otuksee	otuksii
inessive	otuksees	otuksiis
elative	otuksest	otuksist
allative	otukselle	otuksille
adessive	otukseel	otuksiil
ablative	otukselt	otuksilt
translative	otukseks	otuksiks
essive	otuksenna, otukseen	otuksinna, otuksiin
exessive1)	otuksent	otuksint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 358

Latin

Etymology

From Ancient Greek ὦτος (ôtos) or ὠτός (ōtós).

Pronunciation

• (Classical Latin) IPA^(key): /ˈoː.tus/, [ˈoːt̪ʊs̠]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): /ˈo.tus/, [ˈɔːt̪us]

Noun

ōtus m (genitive ōtī); second declension

1. A kind of owl, meaning eared or horned owl.

Declension

Second-declension noun.

Case	Singular	Plural
Nominative	ōtus	ōtī
Genitive	ōtī	ōtōrum
Dative	ōtō	ōtīs
Accusative	ōtum	ōtōs
Ablative	ōtō	ōtīs
Vocative	ōte	ōtī

References

• “otus”, in Charlton T. Lewis and Charles Short (1879) A Latin Dictionary, Oxford: Clarendon Press
• otus in Gaffiot, Félix (1934) Dictionnaire illustré latin-français, Hachette.

Anagrams

• usto