oppitekoinen

Finnish

Etymology

oppi +‎ tekoinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈopːiˌtekoi̯nen/, [ˈo̞pːiˌt̪e̞ko̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -ekoinen
• Hyphenation^(key): oppi‧tekoi‧nen

Adjective

oppitekoinen (not comparable)

1. (linguistics) coined, invented, created by experts (said of words or word elements, e.g. -nen, created or used in new ways by experts, in contrast to kansanomainen, which refers to words originating in colloquial usage)

   oppitekoinen sana ― literary coinage / literary neologism / learned word / learned neologism

Declension

Inflection of oppitekoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		oppitekoinen	oppitekoiset
genitive		oppitekoisen	oppitekoisten oppitekoisien
partitive		oppitekoista	oppitekoisia
illative		oppitekoiseen	oppitekoisiin
		singular	plural
nominative		oppitekoinen	oppitekoiset
accusative	nom.	oppitekoinen	oppitekoiset
	gen.	oppitekoisen
genitive		oppitekoisen	oppitekoisten oppitekoisien
partitive		oppitekoista	oppitekoisia
inessive		oppitekoisessa	oppitekoisissa
elative		oppitekoisesta	oppitekoisista
illative		oppitekoiseen	oppitekoisiin
adessive		oppitekoisella	oppitekoisilla
ablative		oppitekoiselta	oppitekoisilta
allative		oppitekoiselle	oppitekoisille
essive		oppitekoisena	oppitekoisina
translative		oppitekoiseksi	oppitekoisiksi
abessive		oppitekoisetta	oppitekoisitta
instructive		—	oppitekoisin
comitative		—	oppitekoisine

Possessive forms of oppitekoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative oppitekoiseni oppitekoiseni accusative nom. oppitekoiseni oppitekoiseni gen. oppitekoiseni genitive oppitekoiseni oppitekoisteni oppitekoisieni partitive oppitekoistani oppitekoisiani inessive oppitekoisessani oppitekoisissani elative oppitekoisestani oppitekoisistani illative oppitekoiseeni oppitekoisiini adessive oppitekoisellani oppitekoisillani ablative oppitekoiseltani oppitekoisiltani allative oppitekoiselleni oppitekoisilleni essive oppitekoisenani oppitekoisinani translative oppitekoisekseni oppitekoisikseni abessive oppitekoisettani oppitekoisittani instructive — — comitative — oppitekoisineni second-person singular possessor singular plural nominative oppitekoisesi oppitekoisesi accusative nom. oppitekoisesi oppitekoisesi gen. oppitekoisesi genitive oppitekoisesi oppitekoistesi oppitekoisiesi partitive oppitekoistasi oppitekoisiasi inessive oppitekoisessasi oppitekoisissasi elative oppitekoisestasi oppitekoisistasi illative oppitekoiseesi oppitekoisiisi adessive oppitekoisellasi oppitekoisillasi ablative oppitekoiseltasi oppitekoisiltasi allative oppitekoisellesi oppitekoisillesi essive oppitekoisenasi oppitekoisinasi translative oppitekoiseksesi oppitekoisiksesi abessive oppitekoisettasi oppitekoisittasi instructive — — comitative — oppitekoisinesi first-person plural possessor singular plural nominative oppitekoisemme oppitekoisemme accusative nom. oppitekoisemme oppitekoisemme gen. oppitekoisemme genitive oppitekoisemme oppitekoistemme oppitekoisiemme partitive oppitekoistamme oppitekoisiamme inessive oppitekoisessamme oppitekoisissamme elative oppitekoisestamme oppitekoisistamme illative oppitekoiseemme oppitekoisiimme adessive oppitekoisellamme oppitekoisillamme ablative oppitekoiseltamme oppitekoisiltamme allative oppitekoisellemme oppitekoisillemme essive oppitekoisenamme oppitekoisinamme translative oppitekoiseksemme oppitekoisiksemme abessive oppitekoisettamme oppitekoisittamme instructive — — comitative — oppitekoisinemme second-person plural possessor singular plural nominative oppitekoisenne oppitekoisenne accusative nom. oppitekoisenne oppitekoisenne gen. oppitekoisenne genitive oppitekoisenne oppitekoistenne oppitekoisienne partitive oppitekoistanne oppitekoisianne inessive oppitekoisessanne oppitekoisissanne elative oppitekoisestanne oppitekoisistanne illative oppitekoiseenne oppitekoisiinne adessive oppitekoisellanne oppitekoisillanne ablative oppitekoiseltanne oppitekoisiltanne allative oppitekoisellenne oppitekoisillenne essive oppitekoisenanne oppitekoisinanne translative oppitekoiseksenne oppitekoisiksenne abessive oppitekoisettanne oppitekoisittanne instructive — — comitative — oppitekoisinenne third-person possessor singular plural nominative oppitekoisensa oppitekoisensa accusative nom. oppitekoisensa oppitekoisensa gen. oppitekoisensa genitive oppitekoisensa oppitekoistensa oppitekoisiensa partitive oppitekoistaan oppitekoistansa oppitekoisiaan oppitekoisiansa inessive oppitekoisessaan oppitekoisessansa oppitekoisissaan oppitekoisissansa elative oppitekoisestaan oppitekoisestansa oppitekoisistaan oppitekoisistansa illative oppitekoiseensa oppitekoisiinsa adessive oppitekoisellaan oppitekoisellansa oppitekoisillaan oppitekoisillansa ablative oppitekoiseltaan oppitekoiseltansa oppitekoisiltaan oppitekoisiltansa allative oppitekoiselleen oppitekoisellensa oppitekoisilleen oppitekoisillensa essive oppitekoisenaan oppitekoisenansa oppitekoisinaan oppitekoisinansa translative oppitekoisekseen oppitekoiseksensa oppitekoisikseen oppitekoisiksensa abessive oppitekoisettaan oppitekoisettansa oppitekoisittaan oppitekoisittansa instructive — — comitative — oppitekoisineen oppitekoisinensa

Further reading

• “oppitekoinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03