Jump to content

opiskeleminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

opiskella +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈopiskeleminen/, [ˈo̞pis̠ˌk̟e̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): opis‧ke‧le‧mi‧nen

Noun

[edit]

opiskeleminen

  1. verbal noun of opiskella
    1. studying

Declension

[edit]
Inflection of opiskeleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative opiskeleminen opiskelemiset
genitive opiskelemisen opiskelemisten
opiskelemisien
partitive opiskelemista opiskelemisia
illative opiskelemiseen opiskelemisiin
singular plural
nominative opiskeleminen opiskelemiset
accusative nom. opiskeleminen opiskelemiset
gen. opiskelemisen
genitive opiskelemisen opiskelemisten
opiskelemisien
partitive opiskelemista opiskelemisia
inessive opiskelemisessa opiskelemisissa
elative opiskelemisesta opiskelemisista
illative opiskelemiseen opiskelemisiin
adessive opiskelemisella opiskelemisilla
ablative opiskelemiselta opiskelemisilta
allative opiskelemiselle opiskelemisille
essive opiskelemisena opiskelemisina
translative opiskelemiseksi opiskelemisiksi
abessive opiskelemisetta opiskelemisitta
instructive opiskelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of opiskeleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Anagrams

[edit]