Jump to content

opetteleminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

opetella +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈopetːeleminen/, [ˈo̞pe̞t̪̚ˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): opet‧te‧le‧mi‧nen

Noun

[edit]

opetteleminen

  1. verbal noun of opetella
    1. (gradually) learning (to do something, etc.)

Declension

[edit]
Inflection of opetteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative opetteleminen opettelemiset
genitive opettelemisen opettelemisten
opettelemisien
partitive opettelemista opettelemisia
illative opettelemiseen opettelemisiin
singular plural
nominative opetteleminen opettelemiset
accusative nom. opetteleminen opettelemiset
gen. opettelemisen
genitive opettelemisen opettelemisten
opettelemisien
partitive opettelemista opettelemisia
inessive opettelemisessa opettelemisissa
elative opettelemisesta opettelemisista
illative opettelemiseen opettelemisiin
adessive opettelemisella opettelemisilla
ablative opettelemiselta opettelemisilta
allative opettelemiselle opettelemisille
essive opettelemisena opettelemisina
translative opettelemiseksi opettelemisiksi
abessive opettelemisetta opettelemisitta
instructive opettelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of opetteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)