ongelmaton

Finnish

Etymology

ongelma +‎ -ton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈoŋːelmɑton/, [ˈo̞ŋːe̞lˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Hyphenation^(key): on‧gel‧ma‧ton

Adjective

ongelmaton (comparative ongelmattomampi, superlative ongelmattomin)

1. trouble-free
2. unproblematic

Declension

Inflection of ongelmaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		ongelmaton	ongelmattomat
genitive		ongelmattoman	ongelmattomien
partitive		ongelmatonta	ongelmattomia
illative		ongelmattomaan	ongelmattomiin
		singular	plural
nominative		ongelmaton	ongelmattomat
accusative	nom.	ongelmaton	ongelmattomat
	gen.	ongelmattoman
genitive		ongelmattoman	ongelmattomien ongelmatonten rare
partitive		ongelmatonta	ongelmattomia
inessive		ongelmattomassa	ongelmattomissa
elative		ongelmattomasta	ongelmattomista
illative		ongelmattomaan	ongelmattomiin
adessive		ongelmattomalla	ongelmattomilla
ablative		ongelmattomalta	ongelmattomilta
allative		ongelmattomalle	ongelmattomille
essive		ongelmattomana	ongelmattomina
translative		ongelmattomaksi	ongelmattomiksi
abessive		ongelmattomatta	ongelmattomitta
instructive		—	ongelmattomin
comitative		—	ongelmattomine

Possessive forms of ongelmaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ongelmattomani ongelmattomani accusative nom. ongelmattomani ongelmattomani gen. ongelmattomani genitive ongelmattomani ongelmattomieni ongelmatonteni rare partitive ongelmatontani ongelmattomiani inessive ongelmattomassani ongelmattomissani elative ongelmattomastani ongelmattomistani illative ongelmattomaani ongelmattomiini adessive ongelmattomallani ongelmattomillani ablative ongelmattomaltani ongelmattomiltani allative ongelmattomalleni ongelmattomilleni essive ongelmattomanani ongelmattominani translative ongelmattomakseni ongelmattomikseni abessive ongelmattomattani ongelmattomittani instructive — — comitative — ongelmattomineni second-person singular possessor singular plural nominative ongelmattomasi ongelmattomasi accusative nom. ongelmattomasi ongelmattomasi gen. ongelmattomasi genitive ongelmattomasi ongelmattomiesi ongelmatontesi rare partitive ongelmatontasi ongelmattomiasi inessive ongelmattomassasi ongelmattomissasi elative ongelmattomastasi ongelmattomistasi illative ongelmattomaasi ongelmattomiisi adessive ongelmattomallasi ongelmattomillasi ablative ongelmattomaltasi ongelmattomiltasi allative ongelmattomallesi ongelmattomillesi essive ongelmattomanasi ongelmattominasi translative ongelmattomaksesi ongelmattomiksesi abessive ongelmattomattasi ongelmattomittasi instructive — — comitative — ongelmattominesi first-person plural possessor singular plural nominative ongelmattomamme ongelmattomamme accusative nom. ongelmattomamme ongelmattomamme gen. ongelmattomamme genitive ongelmattomamme ongelmattomiemme ongelmatontemme rare partitive ongelmatontamme ongelmattomiamme inessive ongelmattomassamme ongelmattomissamme elative ongelmattomastamme ongelmattomistamme illative ongelmattomaamme ongelmattomiimme adessive ongelmattomallamme ongelmattomillamme ablative ongelmattomaltamme ongelmattomiltamme allative ongelmattomallemme ongelmattomillemme essive ongelmattomanamme ongelmattominamme translative ongelmattomaksemme ongelmattomiksemme abessive ongelmattomattamme ongelmattomittamme instructive — — comitative — ongelmattominemme second-person plural possessor singular plural nominative ongelmattomanne ongelmattomanne accusative nom. ongelmattomanne ongelmattomanne gen. ongelmattomanne genitive ongelmattomanne ongelmattomienne ongelmatontenne rare partitive ongelmatontanne ongelmattomianne inessive ongelmattomassanne ongelmattomissanne elative ongelmattomastanne ongelmattomistanne illative ongelmattomaanne ongelmattomiinne adessive ongelmattomallanne ongelmattomillanne ablative ongelmattomaltanne ongelmattomiltanne allative ongelmattomallenne ongelmattomillenne essive ongelmattomananne ongelmattominanne translative ongelmattomaksenne ongelmattomiksenne abessive ongelmattomattanne ongelmattomittanne instructive — — comitative — ongelmattominenne third-person possessor singular plural nominative ongelmattomansa ongelmattomansa accusative nom. ongelmattomansa ongelmattomansa gen. ongelmattomansa genitive ongelmattomansa ongelmattomiensa ongelmatontensa rare partitive ongelmatontaan ongelmatontansa ongelmattomiaan ongelmattomiansa inessive ongelmattomassaan ongelmattomassansa ongelmattomissaan ongelmattomissansa elative ongelmattomastaan ongelmattomastansa ongelmattomistaan ongelmattomistansa illative ongelmattomaansa ongelmattomiinsa adessive ongelmattomallaan ongelmattomallansa ongelmattomillaan ongelmattomillansa ablative ongelmattomaltaan ongelmattomaltansa ongelmattomiltaan ongelmattomiltansa allative ongelmattomalleen ongelmattomallensa ongelmattomilleen ongelmattomillensa essive ongelmattomanaan ongelmattomanansa ongelmattominaan ongelmattominansa translative ongelmattomakseen ongelmattomaksensa ongelmattomikseen ongelmattomiksensa abessive ongelmattomattaan ongelmattomattansa ongelmattomittaan ongelmattomittansa instructive — — comitative — ongelmattomineen ongelmattominensa

Antonyms

• ongelmallinen

Derived terms

• ongelmattomasti
• ongelmattomuus

Further reading

• “ongelmaton”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03