omintakeinen

Finnish

Etymology

omin +‎ tae +‎ -inen. First attested in Frans Ferdinand Ahlman: Ruotsalais-suomalainen sanakirja ("Swedish-Finnish Dictionary", 1865).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈominˌtɑkei̯nen/, [ˈo̞min̪ˌt̪ɑ̝k̟e̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑkeinen
• Hyphenation^(key): omin‧takei‧nen

Adjective

omintakeinen (comparative omintakeisempi, superlative omintakeisin)

1. original (fresh, different), unique (special, one of a kind)

Declension

Inflection of omintakeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		omintakeinen	omintakeiset
genitive		omintakeisen	omintakeisten omintakeisien
partitive		omintakeista	omintakeisia
illative		omintakeiseen	omintakeisiin
		singular	plural
nominative		omintakeinen	omintakeiset
accusative	nom.	omintakeinen	omintakeiset
	gen.	omintakeisen
genitive		omintakeisen	omintakeisten omintakeisien
partitive		omintakeista	omintakeisia
inessive		omintakeisessa	omintakeisissa
elative		omintakeisesta	omintakeisista
illative		omintakeiseen	omintakeisiin
adessive		omintakeisella	omintakeisilla
ablative		omintakeiselta	omintakeisilta
allative		omintakeiselle	omintakeisille
essive		omintakeisena	omintakeisina
translative		omintakeiseksi	omintakeisiksi
abessive		omintakeisetta	omintakeisitta
instructive		—	omintakeisin
comitative		—	omintakeisine

Possessive forms of omintakeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative omintakeiseni omintakeiseni accusative nom. omintakeiseni omintakeiseni gen. omintakeiseni genitive omintakeiseni omintakeisteni omintakeisieni partitive omintakeistani omintakeisiani inessive omintakeisessani omintakeisissani elative omintakeisestani omintakeisistani illative omintakeiseeni omintakeisiini adessive omintakeisellani omintakeisillani ablative omintakeiseltani omintakeisiltani allative omintakeiselleni omintakeisilleni essive omintakeisenani omintakeisinani translative omintakeisekseni omintakeisikseni abessive omintakeisettani omintakeisittani instructive — — comitative — omintakeisineni second-person singular possessor singular plural nominative omintakeisesi omintakeisesi accusative nom. omintakeisesi omintakeisesi gen. omintakeisesi genitive omintakeisesi omintakeistesi omintakeisiesi partitive omintakeistasi omintakeisiasi inessive omintakeisessasi omintakeisissasi elative omintakeisestasi omintakeisistasi illative omintakeiseesi omintakeisiisi adessive omintakeisellasi omintakeisillasi ablative omintakeiseltasi omintakeisiltasi allative omintakeisellesi omintakeisillesi essive omintakeisenasi omintakeisinasi translative omintakeiseksesi omintakeisiksesi abessive omintakeisettasi omintakeisittasi instructive — — comitative — omintakeisinesi first-person plural possessor singular plural nominative omintakeisemme omintakeisemme accusative nom. omintakeisemme omintakeisemme gen. omintakeisemme genitive omintakeisemme omintakeistemme omintakeisiemme partitive omintakeistamme omintakeisiamme inessive omintakeisessamme omintakeisissamme elative omintakeisestamme omintakeisistamme illative omintakeiseemme omintakeisiimme adessive omintakeisellamme omintakeisillamme ablative omintakeiseltamme omintakeisiltamme allative omintakeisellemme omintakeisillemme essive omintakeisenamme omintakeisinamme translative omintakeiseksemme omintakeisiksemme abessive omintakeisettamme omintakeisittamme instructive — — comitative — omintakeisinemme second-person plural possessor singular plural nominative omintakeisenne omintakeisenne accusative nom. omintakeisenne omintakeisenne gen. omintakeisenne genitive omintakeisenne omintakeistenne omintakeisienne partitive omintakeistanne omintakeisianne inessive omintakeisessanne omintakeisissanne elative omintakeisestanne omintakeisistanne illative omintakeiseenne omintakeisiinne adessive omintakeisellanne omintakeisillanne ablative omintakeiseltanne omintakeisiltanne allative omintakeisellenne omintakeisillenne essive omintakeisenanne omintakeisinanne translative omintakeiseksenne omintakeisiksenne abessive omintakeisettanne omintakeisittanne instructive — — comitative — omintakeisinenne third-person possessor singular plural nominative omintakeisensa omintakeisensa accusative nom. omintakeisensa omintakeisensa gen. omintakeisensa genitive omintakeisensa omintakeistensa omintakeisiensa partitive omintakeistaan omintakeistansa omintakeisiaan omintakeisiansa inessive omintakeisessaan omintakeisessansa omintakeisissaan omintakeisissansa elative omintakeisestaan omintakeisestansa omintakeisistaan omintakeisistansa illative omintakeiseensa omintakeisiinsa adessive omintakeisellaan omintakeisellansa omintakeisillaan omintakeisillansa ablative omintakeiseltaan omintakeiseltansa omintakeisiltaan omintakeisiltansa allative omintakeiselleen omintakeisellensa omintakeisilleen omintakeisillensa essive omintakeisenaan omintakeisenansa omintakeisinaan omintakeisinansa translative omintakeisekseen omintakeiseksensa omintakeisikseen omintakeisiksensa abessive omintakeisettaan omintakeisettansa omintakeisittaan omintakeisittansa instructive — — comitative — omintakeisineen omintakeisinensa

Derived terms

• omintakeisesti
• omintakeisuus

Further reading

• “omintakeinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03