Jump to content

omaleimainen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

oma- (original, of its own) +‎ -leimainen (-stamped)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈomɑˌlei̯mɑi̯nen/, [ˈo̞mɑ̝ˌle̞i̯mɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -eimɑinen
  • Hyphenation(key): oma‧leimai‧nen

Adjective

[edit]

omaleimainen (comparative omaleimaisempi, superlative omaleimaisin)

  1. original, unique
    Synonyms: omaperäinen, yksilöllinen, persoonallinen, jäljittelemätön

Declension

[edit]
Inflection of omaleimainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative omaleimainen omaleimaiset
genitive omaleimaisen omaleimaisten
omaleimaisien
partitive omaleimaista omaleimaisia
illative omaleimaiseen omaleimaisiin
singular plural
nominative omaleimainen omaleimaiset
accusative nom. omaleimainen omaleimaiset
gen. omaleimaisen
genitive omaleimaisen omaleimaisten
omaleimaisien
partitive omaleimaista omaleimaisia
inessive omaleimaisessa omaleimaisissa
elative omaleimaisesta omaleimaisista
illative omaleimaiseen omaleimaisiin
adessive omaleimaisella omaleimaisilla
ablative omaleimaiselta omaleimaisilta
allative omaleimaiselle omaleimaisille
essive omaleimaisena omaleimaisina
translative omaleimaiseksi omaleimaisiksi
abessive omaleimaisetta omaleimaisitta
instructive omaleimaisin
comitative omaleimaisine
Possessive forms of omaleimainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]