omakätinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

oma (own) +‎ -kätinen (-handed/-armed)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈomɑˌkætinen/, [ˈo̞mɑ̝ˌk̟æt̪ine̞n]
  • Rhymes: -ætinen
  • Syllabification(key): o‧ma‧kä‧ti‧nen

Adjective

[edit]

omakätinen

  1. (law) authentic (handwritten by a person himself); used chiefly in the expression omakätinen allekirjoitus ("authentic signature")

Declension

[edit]
Inflection of omakätinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative omakätinen omakätiset
genitive omakätisen omakätisten
omakätisien
partitive omakätistä omakätisiä
illative omakätiseen omakätisiin
singular plural
nominative omakätinen omakätiset
accusative nom. omakätinen omakätiset
gen. omakätisen
genitive omakätisen omakätisten
omakätisien
partitive omakätistä omakätisiä
inessive omakätisessä omakätisissä
elative omakätisestä omakätisistä
illative omakätiseen omakätisiin
adessive omakätisellä omakätisillä
ablative omakätiseltä omakätisiltä
allative omakätiselle omakätisille
essive omakätisenä omakätisinä
translative omakätiseksi omakätisiksi
abessive omakätisettä omakätisittä
instructive omakätisin
comitative omakätisine
Possessive forms of omakätinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]