Jump to content

oikutteleminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

oikutella +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈoi̯kutːeleminen/, [ˈo̞i̯kut̪̚ˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): oi‧kut‧te‧le‧mi‧nen

Noun

[edit]

oikutteleminen

  1. verbal noun of oikutella
    1. acting up

Declension

[edit]
Inflection of oikutteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative oikutteleminen oikuttelemiset
genitive oikuttelemisen oikuttelemisten
oikuttelemisien
partitive oikuttelemista oikuttelemisia
illative oikuttelemiseen oikuttelemisiin
singular plural
nominative oikutteleminen oikuttelemiset
accusative nom. oikutteleminen oikuttelemiset
gen. oikuttelemisen
genitive oikuttelemisen oikuttelemisten
oikuttelemisien
partitive oikuttelemista oikuttelemisia
inessive oikuttelemisessa oikuttelemisissa
elative oikuttelemisesta oikuttelemisista
illative oikuttelemiseen oikuttelemisiin
adessive oikuttelemisella oikuttelemisilla
ablative oikuttelemiselta oikuttelemisilta
allative oikuttelemiselle oikuttelemisille
essive oikuttelemisena oikuttelemisina
translative oikuttelemiseksi oikuttelemisiksi
abessive oikuttelemisetta oikuttelemisitta
instructive oikuttelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of oikutteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)