oikeusteologi

Finnish

Etymology

oikeus +‎ teologi

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈoi̯keusˌteoˌloɡi/, [ˈo̞i̯k̟e̞us̠ˌte̞o̞ˌlo̞ɡi]
• Rhymes: -oɡi
• Hyphenation^(key): oi‧keus‧teo‧logi

Noun

oikeusteologi

1. juridical theologist

Declension

Inflection of oikeusteologi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		oikeusteologi	oikeusteologit
genitive		oikeusteologin	oikeusteologien
partitive		oikeusteologia	oikeusteologeja
illative		oikeusteologiin	oikeusteologeihin
		singular	plural
nominative		oikeusteologi	oikeusteologit
accusative	nom.	oikeusteologi	oikeusteologit
	gen.	oikeusteologin
genitive		oikeusteologin	oikeusteologien
partitive		oikeusteologia	oikeusteologeja
inessive		oikeusteologissa	oikeusteologeissa
elative		oikeusteologista	oikeusteologeista
illative		oikeusteologiin	oikeusteologeihin
adessive		oikeusteologilla	oikeusteologeilla
ablative		oikeusteologilta	oikeusteologeilta
allative		oikeusteologille	oikeusteologeille
essive		oikeusteologina	oikeusteologeina
translative		oikeusteologiksi	oikeusteologeiksi
abessive		oikeusteologitta	oikeusteologeitta
instructive		—	oikeusteologein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of oikeusteologi (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative oikeusteologini oikeusteologini accusative nom. oikeusteologini oikeusteologini gen. oikeusteologini genitive oikeusteologini oikeusteologieni partitive oikeusteologiani oikeusteologejani inessive oikeusteologissani oikeusteologeissani elative oikeusteologistani oikeusteologeistani illative oikeusteologiini oikeusteologeihini adessive oikeusteologillani oikeusteologeillani ablative oikeusteologiltani oikeusteologeiltani allative oikeusteologilleni oikeusteologeilleni essive oikeusteologinani oikeusteologeinani translative oikeusteologikseni oikeusteologeikseni abessive oikeusteologittani oikeusteologeittani instructive — — comitative — oikeusteologeineni second-person singular possessor singular plural nominative oikeusteologisi oikeusteologisi accusative nom. oikeusteologisi oikeusteologisi gen. oikeusteologisi genitive oikeusteologisi oikeusteologiesi partitive oikeusteologiasi oikeusteologejasi inessive oikeusteologissasi oikeusteologeissasi elative oikeusteologistasi oikeusteologeistasi illative oikeusteologiisi oikeusteologeihisi adessive oikeusteologillasi oikeusteologeillasi ablative oikeusteologiltasi oikeusteologeiltasi allative oikeusteologillesi oikeusteologeillesi essive oikeusteologinasi oikeusteologeinasi translative oikeusteologiksesi oikeusteologeiksesi abessive oikeusteologittasi oikeusteologeittasi instructive — — comitative — oikeusteologeinesi first-person plural possessor singular plural nominative oikeusteologimme oikeusteologimme accusative nom. oikeusteologimme oikeusteologimme gen. oikeusteologimme genitive oikeusteologimme oikeusteologiemme partitive oikeusteologiamme oikeusteologejamme inessive oikeusteologissamme oikeusteologeissamme elative oikeusteologistamme oikeusteologeistamme illative oikeusteologiimme oikeusteologeihimme adessive oikeusteologillamme oikeusteologeillamme ablative oikeusteologiltamme oikeusteologeiltamme allative oikeusteologillemme oikeusteologeillemme essive oikeusteologinamme oikeusteologeinamme translative oikeusteologiksemme oikeusteologeiksemme abessive oikeusteologittamme oikeusteologeittamme instructive — — comitative — oikeusteologeinemme second-person plural possessor singular plural nominative oikeusteologinne oikeusteologinne accusative nom. oikeusteologinne oikeusteologinne gen. oikeusteologinne genitive oikeusteologinne oikeusteologienne partitive oikeusteologianne oikeusteologejanne inessive oikeusteologissanne oikeusteologeissanne elative oikeusteologistanne oikeusteologeistanne illative oikeusteologiinne oikeusteologeihinne adessive oikeusteologillanne oikeusteologeillanne ablative oikeusteologiltanne oikeusteologeiltanne allative oikeusteologillenne oikeusteologeillenne essive oikeusteologinanne oikeusteologeinanne translative oikeusteologiksenne oikeusteologeiksenne abessive oikeusteologittanne oikeusteologeittanne instructive — — comitative — oikeusteologeinenne third-person possessor singular plural nominative oikeusteologinsa oikeusteologinsa accusative nom. oikeusteologinsa oikeusteologinsa gen. oikeusteologinsa genitive oikeusteologinsa oikeusteologiensa partitive oikeusteologiaan oikeusteologiansa oikeusteologejaan oikeusteologejansa inessive oikeusteologissaan oikeusteologissansa oikeusteologeissaan oikeusteologeissansa elative oikeusteologistaan oikeusteologistansa oikeusteologeistaan oikeusteologeistansa illative oikeusteologiinsa oikeusteologeihinsa adessive oikeusteologillaan oikeusteologillansa oikeusteologeillaan oikeusteologeillansa ablative oikeusteologiltaan oikeusteologiltansa oikeusteologeiltaan oikeusteologeiltansa allative oikeusteologilleen oikeusteologillensa oikeusteologeilleen oikeusteologeillensa essive oikeusteologinaan oikeusteologinansa oikeusteologeinaan oikeusteologeinansa translative oikeusteologikseen oikeusteologiksensa oikeusteologeikseen oikeusteologeiksensa abessive oikeusteologittaan oikeusteologittansa oikeusteologeittaan oikeusteologeittansa instructive — — comitative — oikeusteologeineen oikeusteologeinensa