oikeustapaus

Finnish

Etymology

oikeus +‎ tapaus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈoi̯keusˌtɑpɑus/, [ˈo̞i̯k̟e̞us̠ˌtɑ̝pɑ̝us̠]
• Rhymes: -ɑpɑus
• Hyphenation^(key): oi‧keus‧tapa‧us

Noun

oikeustapaus

1. legal case, court case

Declension

Inflection of oikeustapaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		oikeustapaus	oikeustapaukset
genitive		oikeustapauksen	oikeustapausten oikeustapauksien
partitive		oikeustapausta	oikeustapauksia
illative		oikeustapaukseen	oikeustapauksiin
		singular	plural
nominative		oikeustapaus	oikeustapaukset
accusative	nom.	oikeustapaus	oikeustapaukset
	gen.	oikeustapauksen
genitive		oikeustapauksen	oikeustapausten oikeustapauksien
partitive		oikeustapausta	oikeustapauksia
inessive		oikeustapauksessa	oikeustapauksissa
elative		oikeustapauksesta	oikeustapauksista
illative		oikeustapaukseen	oikeustapauksiin
adessive		oikeustapauksella	oikeustapauksilla
ablative		oikeustapaukselta	oikeustapauksilta
allative		oikeustapaukselle	oikeustapauksille
essive		oikeustapauksena	oikeustapauksina
translative		oikeustapaukseksi	oikeustapauksiksi
abessive		oikeustapauksetta	oikeustapauksitta
instructive		—	oikeustapauksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of oikeustapaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative oikeustapaukseni oikeustapaukseni accusative nom. oikeustapaukseni oikeustapaukseni gen. oikeustapaukseni genitive oikeustapaukseni oikeustapausteni oikeustapauksieni partitive oikeustapaustani oikeustapauksiani inessive oikeustapauksessani oikeustapauksissani elative oikeustapauksestani oikeustapauksistani illative oikeustapaukseeni oikeustapauksiini adessive oikeustapauksellani oikeustapauksillani ablative oikeustapaukseltani oikeustapauksiltani allative oikeustapaukselleni oikeustapauksilleni essive oikeustapauksenani oikeustapauksinani translative oikeustapauksekseni oikeustapauksikseni abessive oikeustapauksettani oikeustapauksittani instructive — — comitative — oikeustapauksineni second-person singular possessor singular plural nominative oikeustapauksesi oikeustapauksesi accusative nom. oikeustapauksesi oikeustapauksesi gen. oikeustapauksesi genitive oikeustapauksesi oikeustapaustesi oikeustapauksiesi partitive oikeustapaustasi oikeustapauksiasi inessive oikeustapauksessasi oikeustapauksissasi elative oikeustapauksestasi oikeustapauksistasi illative oikeustapaukseesi oikeustapauksiisi adessive oikeustapauksellasi oikeustapauksillasi ablative oikeustapaukseltasi oikeustapauksiltasi allative oikeustapauksellesi oikeustapauksillesi essive oikeustapauksenasi oikeustapauksinasi translative oikeustapaukseksesi oikeustapauksiksesi abessive oikeustapauksettasi oikeustapauksittasi instructive — — comitative — oikeustapauksinesi first-person plural possessor singular plural nominative oikeustapauksemme oikeustapauksemme accusative nom. oikeustapauksemme oikeustapauksemme gen. oikeustapauksemme genitive oikeustapauksemme oikeustapaustemme oikeustapauksiemme partitive oikeustapaustamme oikeustapauksiamme inessive oikeustapauksessamme oikeustapauksissamme elative oikeustapauksestamme oikeustapauksistamme illative oikeustapaukseemme oikeustapauksiimme adessive oikeustapauksellamme oikeustapauksillamme ablative oikeustapaukseltamme oikeustapauksiltamme allative oikeustapauksellemme oikeustapauksillemme essive oikeustapauksenamme oikeustapauksinamme translative oikeustapaukseksemme oikeustapauksiksemme abessive oikeustapauksettamme oikeustapauksittamme instructive — — comitative — oikeustapauksinemme second-person plural possessor singular plural nominative oikeustapauksenne oikeustapauksenne accusative nom. oikeustapauksenne oikeustapauksenne gen. oikeustapauksenne genitive oikeustapauksenne oikeustapaustenne oikeustapauksienne partitive oikeustapaustanne oikeustapauksianne inessive oikeustapauksessanne oikeustapauksissanne elative oikeustapauksestanne oikeustapauksistanne illative oikeustapaukseenne oikeustapauksiinne adessive oikeustapauksellanne oikeustapauksillanne ablative oikeustapaukseltanne oikeustapauksiltanne allative oikeustapauksellenne oikeustapauksillenne essive oikeustapauksenanne oikeustapauksinanne translative oikeustapaukseksenne oikeustapauksiksenne abessive oikeustapauksettanne oikeustapauksittanne instructive — — comitative — oikeustapauksinenne third-person possessor singular plural nominative oikeustapauksensa oikeustapauksensa accusative nom. oikeustapauksensa oikeustapauksensa gen. oikeustapauksensa genitive oikeustapauksensa oikeustapaustensa oikeustapauksiensa partitive oikeustapaustaan oikeustapaustansa oikeustapauksiaan oikeustapauksiansa inessive oikeustapauksessaan oikeustapauksessansa oikeustapauksissaan oikeustapauksissansa elative oikeustapauksestaan oikeustapauksestansa oikeustapauksistaan oikeustapauksistansa illative oikeustapaukseensa oikeustapauksiinsa adessive oikeustapauksellaan oikeustapauksellansa oikeustapauksillaan oikeustapauksillansa ablative oikeustapaukseltaan oikeustapaukseltansa oikeustapauksiltaan oikeustapauksiltansa allative oikeustapaukselleen oikeustapauksellensa oikeustapauksilleen oikeustapauksillensa essive oikeustapauksenaan oikeustapauksenansa oikeustapauksinaan oikeustapauksinansa translative oikeustapauksekseen oikeustapaukseksensa oikeustapauksikseen oikeustapauksiksensa abessive oikeustapauksettaan oikeustapauksettansa oikeustapauksittaan oikeustapauksittansa instructive — — comitative — oikeustapauksineen oikeustapauksinensa

Further reading

• “oikeustapaus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03