nuuhata

Ingrian

Etymology

Borrowed from Russian нюхать (njuxatʹ).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈnuːhɑtɑ/, [ˈnuːhət]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈnuːhɑtɑ/, [ˈnuːhɑd̥ɑ]
• Rhymes: -uːhɑt, -uːhɑtɑ
• Hyphenation: nuu‧ha‧ta

Verb

nuuhata

1. (intransitive) to smell

Conjugation

Conjugation of nuuhata (type 16/maata, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	nuuhkaan	en nuuhkaa	1st singular	oon nuuhant, oon nuuhannut	en oo nuuhant, en oo nuuhannut
2nd singular	nuuhkaat	et nuuhkaa	2nd singular	oot nuuhant, oot nuuhannut	et oo nuuhant, et oo nuuhannut
3rd singular	nuuhkajaa	ei nuuhkaa	3rd singular	ono nuuhant, ono nuuhannut	ei oo nuuhant, ei oo nuuhannut
1st plural	nuuhkaamma	emmä nuuhkaa	1st plural	oomma nuuhanneet	emmä oo nuuhanneet
2nd plural	nuuhkaatta	että nuuhkaa	2nd plural	ootta nuuhanneet	että oo nuuhanneet
3rd plural	nuuhkajaat1), nuuhkaavat2), nuuhataa	evät nuuhkaa, ei nuuhata	3rd plural	ovat nuuhanneet	evät oo nuuhanneet, ei oo nuuhattu
impersonal	nuuhataa	ei nuuhata	impersonal	ono nuuhattu	ei oo nuuhattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	nuuhkaisin	en nuuhant, en nuuhannut	1st singular	olin nuuhant, olin nuuhannut	en olt nuuhant, en olt nuuhannut
2nd singular	nuuhkaisit, nuuhkaist1)	et nuuhant, et nuuhannut	2nd singular	olit nuuhant, olit nuuhannut	et olt nuuhant, et olt nuuhannut
3rd singular	nuuhkais	ei nuuhant, ei nuuhannut	3rd singular	oli nuuhant, oli nuuhannut	ei olt nuuhant, ei olt nuuhannut
1st plural	nuuhkaisimma	emmä nuuhanneet	1st plural	olimma nuuhanneet	emmä olleet nuuhanneet
2nd plural	nuuhkaisitta	että nuuhanneet	2nd plural	olitta nuuhanneet	että olleet nuuhanneet
3rd plural	nuuhkaisiit1), nuuhkaisivat2), nuuhattii	evät nuuhanneet, ei nuuhattu	3rd plural	olivat nuuhanneet	evät olleet nuuhanneet, ei olt nuuhattu
impersonal	nuuhattii	ei nuuhattu	impersonal	oli nuuhattu	ei olt nuuhattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	nuuhkajaisin	en nuuhkajais	1st singular	olisin nuuhant, olisin nuuhannut	en olis nuuhant, en olis nuuhannut
2nd singular	nuuhkajaisit, nuuhkajaist1)	et nuuhkajais	2nd singular	olisit nuuhant, olisit nuuhannut	et olis nuuhant, et olis nuuhannut
3rd singular	nuuhkajais	ei nuuhkajais	3rd singular	olis nuuhant, olis nuuhannut	ei olis nuuhant, ei olis nuuhannut
1st plural	nuuhkajaisimma	emmä nuuhkajais	1st plural	olisimma nuuhanneet	emmä olis nuuhanneet
2nd plural	nuuhkajaisitta	että nuuhkajais	2nd plural	olisitta nuuhanneet	että olis nuuhanneet
3rd plural	nuuhkajaisiit1), nuuhkajaisivat2), nuuhattais	evät nuuhkajais, ei nuuhattais	3rd plural	olisivat nuuhanneet	evät olis nuuhanneet, ei olis nuuhattu
impersonal	nuuhattais	ei nuuhattais	impersonal	olis nuuhattu	ei olis nuuhattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	nuuhkaa	elä nuuhkaa	2nd singular	oo nuuhant, oo nuuhannut	elä oo nuuhant, elä oo nuuhannut
3rd singular	nuuhatkoo	elköö nuuhatko	3rd singular	olkoo nuuhant, olkoo nuuhannut	elköö olko nuuhant, elköö olko nuuhannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	nuuhatkaa	elkää nuuhatko	2nd plural	olkaa nuuhanneet	elkää olko nuuhanneet
3rd plural	nuuhatkoot	elkööt nuuhatko, elköö nuuhattako	3rd plural	olkoot nuuhanneet	elkööt olko nuuhanneet, elköö olko nuuhattu
impersonal	nuuhattakkoo	elköö nuuhattako	impersonal	olkoo nuuhattu	elköö olko nuuhattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	nuuhannen	en nuuhanne
2nd singular	nuuhannet	et nuuhanne
3rd singular	nuuhannoo	ei nuuhanne
1st plural	nuuhannemma	emmä nuuhanne
2nd plural	nuuhannetta	että nuuhanne
3rd plural	nuuhannoot	evät nuuhanne, ei nuuhattane
impersonal	nuuhattannoo	ei nuuhattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		nuuhata	present	nuuhkaava	nuuhattava
2nd	inessive	nuuhatees	past	nuuhant, nuuhannut	nuuhattu
	instructive	nuuhaten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (nuuhatkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	nuuhkaamaa
	inessive	nuuhkaamaas
	elative	nuuhkaamast
	abessive	nuuhkaamata
4th	nominative	nuuhkaamiin
	partitive	nuuhkaamista, nuuhkaamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 351