Jump to content

nuorittaminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

nuorittaa +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈnuo̯ritːɑminen/, [ˈnuo̞̯rit̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Hyphenation(key): nuo‧rit‧ta‧mi‧nen

Noun

[edit]

nuorittaminen

  1. verbal noun of nuorittaa
    1. decorating with a string or strings

Declension

[edit]
Inflection of nuorittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative nuorittaminen nuorittamiset
genitive nuorittamisen nuorittamisten
nuorittamisien
partitive nuorittamista nuorittamisia
illative nuorittamiseen nuorittamisiin
singular plural
nominative nuorittaminen nuorittamiset
accusative nom. nuorittaminen nuorittamiset
gen. nuorittamisen
genitive nuorittamisen nuorittamisten
nuorittamisien
partitive nuorittamista nuorittamisia
inessive nuorittamisessa nuorittamisissa
elative nuorittamisesta nuorittamisista
illative nuorittamiseen nuorittamisiin
adessive nuorittamisella nuorittamisilla
ablative nuorittamiselta nuorittamisilta
allative nuorittamiselle nuorittamisille
essive nuorittamisena nuorittamisina
translative nuorittamiseksi nuorittamisiksi
abessive nuorittamisetta nuorittamisitta
instructive nuorittamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of nuorittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Anagrams

[edit]