Jump to content

nuorimmainen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

nuorin +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈnuo̯rimːɑi̯nen/, [ˈnuo̞̯rimˌmɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Hyphenation(key): nuo‧rim‧mai‧nen

Noun

[edit]

nuorimmainen

  1. The youngest one.

Declension

[edit]
Inflection of nuorimmainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative nuorimmainen nuorimmaiset
genitive nuorimmaisen nuorimmaisten
nuorimmaisien
partitive nuorimmaista nuorimmaisia
illative nuorimmaiseen nuorimmaisiin
singular plural
nominative nuorimmainen nuorimmaiset
accusative nom. nuorimmainen nuorimmaiset
gen. nuorimmaisen
genitive nuorimmaisen nuorimmaisten
nuorimmaisien
partitive nuorimmaista nuorimmaisia
inessive nuorimmaisessa nuorimmaisissa
elative nuorimmaisesta nuorimmaisista
illative nuorimmaiseen nuorimmaisiin
adessive nuorimmaisella nuorimmaisilla
ablative nuorimmaiselta nuorimmaisilta
allative nuorimmaiselle nuorimmaisille
essive nuorimmaisena nuorimmaisina
translative nuorimmaiseksi nuorimmaisiksi
abessive nuorimmaisetta nuorimmaisitta
instructive nuorimmaisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of nuorimmainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Further reading

[edit]