numeroitua

Finnish

Etymology 1

numeroida +‎ -tua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnumeroi̯tuɑˣ/, [ˈnume̞ˌro̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Hyphenation^(key): nu‧me‧roi‧tua

Verb

numeroitua

1. (intransitive) to be numbered

Conjugation

Inflection of numeroitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		numeroidun	en numeroidu	1st sing.	olen numeroitunut	en ole numeroitunut
2nd sing.		numeroidut	et numeroidu	2nd sing.	olet numeroitunut	et ole numeroitunut
3rd sing.		numeroituu	ei numeroidu	3rd sing.	on numeroitunut	ei ole numeroitunut
1st plur.		numeroidumme	emme numeroidu	1st plur.	olemme numeroituneet	emme ole numeroituneet
2nd plur.		numeroidutte	ette numeroidu	2nd plur.	olette numeroituneet	ette ole numeroituneet
3rd plur.		numeroituvat	eivät numeroidu	3rd plur.	ovat numeroituneet	eivät ole numeroituneet
passive		numeroidutaan	ei numeroiduta	passive	on numeroiduttu	ei ole numeroiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		numeroiduin	en numeroitunut	1st sing.	olin numeroitunut	en ollut numeroitunut
2nd sing.		numeroiduit	et numeroitunut	2nd sing.	olit numeroitunut	et ollut numeroitunut
3rd sing.		numeroitui	ei numeroitunut	3rd sing.	oli numeroitunut	ei ollut numeroitunut
1st plur.		numeroiduimme	emme numeroituneet	1st plur.	olimme numeroituneet	emme olleet numeroituneet
2nd plur.		numeroiduitte	ette numeroituneet	2nd plur.	olitte numeroituneet	ette olleet numeroituneet
3rd plur.		numeroituivat	eivät numeroituneet	3rd plur.	olivat numeroituneet	eivät olleet numeroituneet
passive		numeroiduttiin	ei numeroiduttu	passive	oli numeroiduttu	ei ollut numeroiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		numeroituisin	en numeroituisi	1st sing.	olisin numeroitunut	en olisi numeroitunut
2nd sing.		numeroituisit	et numeroituisi	2nd sing.	olisit numeroitunut	et olisi numeroitunut
3rd sing.		numeroituisi	ei numeroituisi	3rd sing.	olisi numeroitunut	ei olisi numeroitunut
1st plur.		numeroituisimme	emme numeroituisi	1st plur.	olisimme numeroituneet	emme olisi numeroituneet
2nd plur.		numeroituisitte	ette numeroituisi	2nd plur.	olisitte numeroituneet	ette olisi numeroituneet
3rd plur.		numeroituisivat	eivät numeroituisi	3rd plur.	olisivat numeroituneet	eivät olisi numeroituneet
passive		numeroiduttaisiin	ei numeroiduttaisi	passive	olisi numeroiduttu	ei olisi numeroiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		numeroidu	älä numeroidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		numeroitukoon	älköön numeroituko	3rd sing.	olkoon numeroitunut	älköön olko numeroitunut
1st plur.		numeroitukaamme	älkäämme numeroituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		numeroitukaa	älkää numeroituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		numeroitukoot	älkööt numeroituko	3rd plur.	olkoot numeroituneet	älkööt olko numeroituneet
passive		numeroiduttakoon	älköön numeroiduttako	passive	olkoon numeroiduttu	älköön olko numeroiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		numeroitunen	en numeroitune	1st sing.	lienen numeroitunut	en liene numeroitunut
2nd sing.		numeroitunet	et numeroitune	2nd sing.	lienet numeroitunut	et liene numeroitunut
3rd sing.		numeroitunee	ei numeroitune	3rd sing.	lienee numeroitunut	ei liene numeroitunut
1st plur.		numeroitunemme	emme numeroitune	1st plur.	lienemme numeroituneet	emme liene numeroituneet
2nd plur.		numeroitunette	ette numeroitune	2nd plur.	lienette numeroituneet	ette liene numeroituneet
3rd plur.		numeroitunevat	eivät numeroitune	3rd plur.	lienevät numeroituneet	eivät liene numeroituneet
passive		numeroiduttaneen	ei numeroiduttane	passive	lienee numeroiduttu	ei liene numeroiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		numeroitua		present	numeroituva	numeroiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st numeroituakseni numeroituaksemme 2nd numeroituaksesi numeroituaksenne 3rd numeroituakseen numeroituaksensa		past	numeroitunut	numeroiduttu
2nd	inessive2	numeroituessa	numeroiduttaessa	agent4	numeroituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st numeroituessani numeroituessamme 2nd numeroituessasi numeroituessanne 3rd numeroituessaan numeroituessansa		negative	numeroitumaton
	instructive	numeroituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	numeroitumassa	—
	elative	numeroitumasta	—
	illative	numeroitumaan	—
	adessive	numeroitumalla	—
	abessive	numeroitumatta	—
	instructive	numeroituman	numeroiduttaman
4th3	verbal noun	numeroituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st numeroitumaisillani numeroitumaisillamme 2nd numeroitumaisillasi numeroitumaisillanne 3rd numeroitumaisillaan numeroitumaisillansa

Derived terms

• numeroitumaton

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnumeroi̯tuɑ/, [ˈnume̞ˌro̞i̯t̪uɑ̝]
• Rhymes: -oituɑ
• Hyphenation^(key): nu‧me‧roi‧tua

Verb

numeroitua

1. partitive singular of numeroitu