normaalistua

Finnish

Etymology

normaalistaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnormɑːlistuɑˣ/, [ˈno̞rmɑ̝ːˌlis̠tuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -istuɑ
• Hyphenation^(key): nor‧maa‧lis‧tua

Verb

normaalistua

1. (intransitive) To be normalized.

Conjugation

Inflection of normaalistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		normaalistun	en normaalistu	1st sing.	olen normaalistunut	en ole normaalistunut
2nd sing.		normaalistut	et normaalistu	2nd sing.	olet normaalistunut	et ole normaalistunut
3rd sing.		normaalistuu	ei normaalistu	3rd sing.	on normaalistunut	ei ole normaalistunut
1st plur.		normaalistumme	emme normaalistu	1st plur.	olemme normaalistuneet	emme ole normaalistuneet
2nd plur.		normaalistutte	ette normaalistu	2nd plur.	olette normaalistuneet	ette ole normaalistuneet
3rd plur.		normaalistuvat	eivät normaalistu	3rd plur.	ovat normaalistuneet	eivät ole normaalistuneet
passive		normaalistutaan	ei normaalistuta	passive	on normaalistuttu	ei ole normaalistuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		normaalistuin	en normaalistunut	1st sing.	olin normaalistunut	en ollut normaalistunut
2nd sing.		normaalistuit	et normaalistunut	2nd sing.	olit normaalistunut	et ollut normaalistunut
3rd sing.		normaalistui	ei normaalistunut	3rd sing.	oli normaalistunut	ei ollut normaalistunut
1st plur.		normaalistuimme	emme normaalistuneet	1st plur.	olimme normaalistuneet	emme olleet normaalistuneet
2nd plur.		normaalistuitte	ette normaalistuneet	2nd plur.	olitte normaalistuneet	ette olleet normaalistuneet
3rd plur.		normaalistuivat	eivät normaalistuneet	3rd plur.	olivat normaalistuneet	eivät olleet normaalistuneet
passive		normaalistuttiin	ei normaalistuttu	passive	oli normaalistuttu	ei ollut normaalistuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		normaalistuisin	en normaalistuisi	1st sing.	olisin normaalistunut	en olisi normaalistunut
2nd sing.		normaalistuisit	et normaalistuisi	2nd sing.	olisit normaalistunut	et olisi normaalistunut
3rd sing.		normaalistuisi	ei normaalistuisi	3rd sing.	olisi normaalistunut	ei olisi normaalistunut
1st plur.		normaalistuisimme	emme normaalistuisi	1st plur.	olisimme normaalistuneet	emme olisi normaalistuneet
2nd plur.		normaalistuisitte	ette normaalistuisi	2nd plur.	olisitte normaalistuneet	ette olisi normaalistuneet
3rd plur.		normaalistuisivat	eivät normaalistuisi	3rd plur.	olisivat normaalistuneet	eivät olisi normaalistuneet
passive		normaalistuttaisiin	ei normaalistuttaisi	passive	olisi normaalistuttu	ei olisi normaalistuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		normaalistu	älä normaalistu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		normaalistukoon	älköön normaalistuko	3rd sing.	olkoon normaalistunut	älköön olko normaalistunut
1st plur.		normaalistukaamme	älkäämme normaalistuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		normaalistukaa	älkää normaalistuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		normaalistukoot	älkööt normaalistuko	3rd plur.	olkoot normaalistuneet	älkööt olko normaalistuneet
passive		normaalistuttakoon	älköön normaalistuttako	passive	olkoon normaalistuttu	älköön olko normaalistuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		normaalistunen	en normaalistune	1st sing.	lienen normaalistunut	en liene normaalistunut
2nd sing.		normaalistunet	et normaalistune	2nd sing.	lienet normaalistunut	et liene normaalistunut
3rd sing.		normaalistunee	ei normaalistune	3rd sing.	lienee normaalistunut	ei liene normaalistunut
1st plur.		normaalistunemme	emme normaalistune	1st plur.	lienemme normaalistuneet	emme liene normaalistuneet
2nd plur.		normaalistunette	ette normaalistune	2nd plur.	lienette normaalistuneet	ette liene normaalistuneet
3rd plur.		normaalistunevat	eivät normaalistune	3rd plur.	lienevät normaalistuneet	eivät liene normaalistuneet
passive		normaalistuttaneen	ei normaalistuttane	passive	lienee normaalistuttu	ei liene normaalistuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		normaalistua		present	normaalistuva	normaalistuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st normaalistuakseni normaalistuaksemme 2nd normaalistuaksesi normaalistuaksenne 3rd normaalistuakseen normaalistuaksensa		past	normaalistunut	normaalistuttu
2nd	inessive2	normaalistuessa	normaalistuttaessa	agent4	normaalistuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st normaalistuessani normaalistuessamme 2nd normaalistuessasi normaalistuessanne 3rd normaalistuessaan normaalistuessansa		negative	normaalistumaton
	instructive	normaalistuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	normaalistumassa	—
	elative	normaalistumasta	—
	illative	normaalistumaan	—
	adessive	normaalistumalla	—
	abessive	normaalistumatta	—
	instructive	normaalistuman	normaalistuttaman
4th3	verbal noun	normaalistuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st normaalistumaisillani normaalistumaisillamme 2nd normaalistumaisillasi normaalistumaisillanne 3rd normaalistumaisillaan normaalistumaisillansa

Related terms

• normaalistaa (transitive)

Further reading

• “normaalistua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03