norjentua

Finnish

Etymology

norjentaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnorjentuɑˣ/, [ˈno̞rje̞n̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): nor‧jen‧tua

Verb

norjentua

1. (intransitive) To become more lithe.

Conjugation

Inflection of norjentua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		norjennun	en norjennu	1st sing.	olen norjentunut	en ole norjentunut
2nd sing.		norjennut	et norjennu	2nd sing.	olet norjentunut	et ole norjentunut
3rd sing.		norjentuu	ei norjennu	3rd sing.	on norjentunut	ei ole norjentunut
1st plur.		norjennumme	emme norjennu	1st plur.	olemme norjentuneet	emme ole norjentuneet
2nd plur.		norjennutte	ette norjennu	2nd plur.	olette norjentuneet	ette ole norjentuneet
3rd plur.		norjentuvat	eivät norjennu	3rd plur.	ovat norjentuneet	eivät ole norjentuneet
passive		norjennutaan	ei norjennuta	passive	on norjennuttu	ei ole norjennuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		norjennuin	en norjentunut	1st sing.	olin norjentunut	en ollut norjentunut
2nd sing.		norjennuit	et norjentunut	2nd sing.	olit norjentunut	et ollut norjentunut
3rd sing.		norjentui	ei norjentunut	3rd sing.	oli norjentunut	ei ollut norjentunut
1st plur.		norjennuimme	emme norjentuneet	1st plur.	olimme norjentuneet	emme olleet norjentuneet
2nd plur.		norjennuitte	ette norjentuneet	2nd plur.	olitte norjentuneet	ette olleet norjentuneet
3rd plur.		norjentuivat	eivät norjentuneet	3rd plur.	olivat norjentuneet	eivät olleet norjentuneet
passive		norjennuttiin	ei norjennuttu	passive	oli norjennuttu	ei ollut norjennuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		norjentuisin	en norjentuisi	1st sing.	olisin norjentunut	en olisi norjentunut
2nd sing.		norjentuisit	et norjentuisi	2nd sing.	olisit norjentunut	et olisi norjentunut
3rd sing.		norjentuisi	ei norjentuisi	3rd sing.	olisi norjentunut	ei olisi norjentunut
1st plur.		norjentuisimme	emme norjentuisi	1st plur.	olisimme norjentuneet	emme olisi norjentuneet
2nd plur.		norjentuisitte	ette norjentuisi	2nd plur.	olisitte norjentuneet	ette olisi norjentuneet
3rd plur.		norjentuisivat	eivät norjentuisi	3rd plur.	olisivat norjentuneet	eivät olisi norjentuneet
passive		norjennuttaisiin	ei norjennuttaisi	passive	olisi norjennuttu	ei olisi norjennuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		norjennu	älä norjennu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		norjentukoon	älköön norjentuko	3rd sing.	olkoon norjentunut	älköön olko norjentunut
1st plur.		norjentukaamme	älkäämme norjentuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		norjentukaa	älkää norjentuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		norjentukoot	älkööt norjentuko	3rd plur.	olkoot norjentuneet	älkööt olko norjentuneet
passive		norjennuttakoon	älköön norjennuttako	passive	olkoon norjennuttu	älköön olko norjennuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		norjentunen	en norjentune	1st sing.	lienen norjentunut	en liene norjentunut
2nd sing.		norjentunet	et norjentune	2nd sing.	lienet norjentunut	et liene norjentunut
3rd sing.		norjentunee	ei norjentune	3rd sing.	lienee norjentunut	ei liene norjentunut
1st plur.		norjentunemme	emme norjentune	1st plur.	lienemme norjentuneet	emme liene norjentuneet
2nd plur.		norjentunette	ette norjentune	2nd plur.	lienette norjentuneet	ette liene norjentuneet
3rd plur.		norjentunevat	eivät norjentune	3rd plur.	lienevät norjentuneet	eivät liene norjentuneet
passive		norjennuttaneen	ei norjennuttane	passive	lienee norjennuttu	ei liene norjennuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		norjentua		present	norjentuva	norjennuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st norjentuakseni norjentuaksemme 2nd norjentuaksesi norjentuaksenne 3rd norjentuakseen norjentuaksensa		past	norjentunut	norjennuttu
2nd	inessive2	norjentuessa	norjennuttaessa	agent4	norjentuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st norjentuessani norjentuessamme 2nd norjentuessasi norjentuessanne 3rd norjentuessaan norjentuessansa		negative	norjentumaton
	instructive	norjentuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	norjentumassa	—
	elative	norjentumasta	—
	illative	norjentumaan	—
	adessive	norjentumalla	—
	abessive	norjentumatta	—
	instructive	norjentuman	norjennuttaman
4th3	verbal noun	norjentuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st norjentumaisillani norjentumaisillamme 2nd norjentumaisillasi norjentumaisillanne 3rd norjentumaisillaan norjentumaisillansa

Further reading

• “norjentua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03