naarmuttaa

Finnish

Etymology

naarmu +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnɑːrmutːɑːˣ/, [ˈnɑ̝ːrmut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑːrmutːɑː
• Hyphenation^(key): naar‧mut‧taa

Verb

naarmuttaa

1. To scratch (to mark a surface with a sharp object).

Conjugation

Inflection of naarmuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naarmutan	en naarmuta	1st sing.	olen naarmuttanut	en ole naarmuttanut
2nd sing.		naarmutat	et naarmuta	2nd sing.	olet naarmuttanut	et ole naarmuttanut
3rd sing.		naarmuttaa	ei naarmuta	3rd sing.	on naarmuttanut	ei ole naarmuttanut
1st plur.		naarmutamme	emme naarmuta	1st plur.	olemme naarmuttaneet	emme ole naarmuttaneet
2nd plur.		naarmutatte	ette naarmuta	2nd plur.	olette naarmuttaneet	ette ole naarmuttaneet
3rd plur.		naarmuttavat	eivät naarmuta	3rd plur.	ovat naarmuttaneet	eivät ole naarmuttaneet
passive		naarmutetaan	ei naarmuteta	passive	on naarmutettu	ei ole naarmutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naarmutin	en naarmuttanut	1st sing.	olin naarmuttanut	en ollut naarmuttanut
2nd sing.		naarmutit	et naarmuttanut	2nd sing.	olit naarmuttanut	et ollut naarmuttanut
3rd sing.		naarmutti	ei naarmuttanut	3rd sing.	oli naarmuttanut	ei ollut naarmuttanut
1st plur.		naarmutimme	emme naarmuttaneet	1st plur.	olimme naarmuttaneet	emme olleet naarmuttaneet
2nd plur.		naarmutitte	ette naarmuttaneet	2nd plur.	olitte naarmuttaneet	ette olleet naarmuttaneet
3rd plur.		naarmuttivat	eivät naarmuttaneet	3rd plur.	olivat naarmuttaneet	eivät olleet naarmuttaneet
passive		naarmutettiin	ei naarmutettu	passive	oli naarmutettu	ei ollut naarmutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naarmuttaisin	en naarmuttaisi	1st sing.	olisin naarmuttanut	en olisi naarmuttanut
2nd sing.		naarmuttaisit	et naarmuttaisi	2nd sing.	olisit naarmuttanut	et olisi naarmuttanut
3rd sing.		naarmuttaisi	ei naarmuttaisi	3rd sing.	olisi naarmuttanut	ei olisi naarmuttanut
1st plur.		naarmuttaisimme	emme naarmuttaisi	1st plur.	olisimme naarmuttaneet	emme olisi naarmuttaneet
2nd plur.		naarmuttaisitte	ette naarmuttaisi	2nd plur.	olisitte naarmuttaneet	ette olisi naarmuttaneet
3rd plur.		naarmuttaisivat	eivät naarmuttaisi	3rd plur.	olisivat naarmuttaneet	eivät olisi naarmuttaneet
passive		naarmutettaisiin	ei naarmutettaisi	passive	olisi naarmutettu	ei olisi naarmutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		naarmuta	älä naarmuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		naarmuttakoon	älköön naarmuttako	3rd sing.	olkoon naarmuttanut	älköön olko naarmuttanut
1st plur.		naarmuttakaamme	älkäämme naarmuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		naarmuttakaa	älkää naarmuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		naarmuttakoot	älkööt naarmuttako	3rd plur.	olkoot naarmuttaneet	älkööt olko naarmuttaneet
passive		naarmutettakoon	älköön naarmutettako	passive	olkoon naarmutettu	älköön olko naarmutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naarmuttanen	en naarmuttane	1st sing.	lienen naarmuttanut	en liene naarmuttanut
2nd sing.		naarmuttanet	et naarmuttane	2nd sing.	lienet naarmuttanut	et liene naarmuttanut
3rd sing.		naarmuttanee	ei naarmuttane	3rd sing.	lienee naarmuttanut	ei liene naarmuttanut
1st plur.		naarmuttanemme	emme naarmuttane	1st plur.	lienemme naarmuttaneet	emme liene naarmuttaneet
2nd plur.		naarmuttanette	ette naarmuttane	2nd plur.	lienette naarmuttaneet	ette liene naarmuttaneet
3rd plur.		naarmuttanevat	eivät naarmuttane	3rd plur.	lienevät naarmuttaneet	eivät liene naarmuttaneet
passive		naarmutettaneen	ei naarmutettane	passive	lienee naarmutettu	ei liene naarmutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		naarmuttaa		present	naarmuttava	naarmutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st naarmuttaakseni naarmuttaaksemme 2nd naarmuttaaksesi naarmuttaaksenne 3rd naarmuttaakseen naarmuttaaksensa		past	naarmuttanut	naarmutettu
2nd	inessive2	naarmuttaessa	naarmutettaessa	agent4	naarmuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st naarmuttaessani naarmuttaessamme 2nd naarmuttaessasi naarmuttaessanne 3rd naarmuttaessaan naarmuttaessansa		negative	naarmuttamaton
	instructive	naarmuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form naarmuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	naarmuttamassa	—
	elative	naarmuttamasta	—
	illative	naarmuttamaan	—
	adessive	naarmuttamalla	—
	abessive	naarmuttamatta	—
	instructive	naarmuttaman	naarmutettaman
4th3	verbal noun	naarmuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st naarmuttamaisillani naarmuttamaisillamme 2nd naarmuttamaisillasi naarmuttamaisillanne 3rd naarmuttamaisillaan naarmuttamaisillansa

Derived terms

• naarmuttaminen
• naarmuttua
• naarmutus

 

Further reading

• “naarmuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03