Jump to content

n-ulotteinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

n + ulotteinen (dimensional)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈænˌulotːei̯nen/, [ˈænˌulo̞t̪̚ˌt̪e̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -einen
  • Hyphenation(key): n‧ulot‧tei‧nen

Adjective

[edit]

n-ulotteinen

  1. (mathematics, geometry) n-dimensional

Declension

[edit]
Inflection of n-ulotteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative n-ulotteinen n-ulotteiset
genitive n-ulotteisen n-ulotteisten
n-ulotteisien
partitive n-ulotteista n-ulotteisia
illative n-ulotteiseen n-ulotteisiin
singular plural
nominative n-ulotteinen n-ulotteiset
accusative nom. n-ulotteinen n-ulotteiset
gen. n-ulotteisen
genitive n-ulotteisen n-ulotteisten
n-ulotteisien
partitive n-ulotteista n-ulotteisia
inessive n-ulotteisessa n-ulotteisissa
elative n-ulotteisesta n-ulotteisista
illative n-ulotteiseen n-ulotteisiin
adessive n-ulotteisella n-ulotteisilla
ablative n-ulotteiselta n-ulotteisilta
allative n-ulotteiselle n-ulotteisille
essive n-ulotteisena n-ulotteisina
translative n-ulotteiseksi n-ulotteisiksi
abessive n-ulotteisetta n-ulotteisitta
instructive n-ulotteisin
comitative n-ulotteisine
Possessive forms of n-ulotteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.