nöyrtymätön

Finnish

Etymology

nöyrtyä +‎ -mätön

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnøy̯rtymætøn/, [ˈnø̞y̯rt̪yˌmæt̪ø̞n]
• Rhymes: -ætøn
• Hyphenation^(key): nöyr‧ty‧mä‧tön

Adjective

nöyrtymätön

1. unsubmissive

Declension

Inflection of nöyrtymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		nöyrtymätön	nöyrtymättömät
genitive		nöyrtymättömän	nöyrtymättömien
partitive		nöyrtymätöntä	nöyrtymättömiä
illative		nöyrtymättömään	nöyrtymättömiin
		singular	plural
nominative		nöyrtymätön	nöyrtymättömät
accusative	nom.	nöyrtymätön	nöyrtymättömät
	gen.	nöyrtymättömän
genitive		nöyrtymättömän	nöyrtymättömien nöyrtymätönten rare
partitive		nöyrtymätöntä	nöyrtymättömiä
inessive		nöyrtymättömässä	nöyrtymättömissä
elative		nöyrtymättömästä	nöyrtymättömistä
illative		nöyrtymättömään	nöyrtymättömiin
adessive		nöyrtymättömällä	nöyrtymättömillä
ablative		nöyrtymättömältä	nöyrtymättömiltä
allative		nöyrtymättömälle	nöyrtymättömille
essive		nöyrtymättömänä	nöyrtymättöminä
translative		nöyrtymättömäksi	nöyrtymättömiksi
abessive		nöyrtymättömättä	nöyrtymättömittä
instructive		—	nöyrtymättömin
comitative		—	nöyrtymättömine

Possessive forms of nöyrtymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative nöyrtymättömäni nöyrtymättömäni accusative nom. nöyrtymättömäni nöyrtymättömäni gen. nöyrtymättömäni genitive nöyrtymättömäni nöyrtymättömieni nöyrtymätönteni rare partitive nöyrtymätöntäni nöyrtymättömiäni inessive nöyrtymättömässäni nöyrtymättömissäni elative nöyrtymättömästäni nöyrtymättömistäni illative nöyrtymättömääni nöyrtymättömiini adessive nöyrtymättömälläni nöyrtymättömilläni ablative nöyrtymättömältäni nöyrtymättömiltäni allative nöyrtymättömälleni nöyrtymättömilleni essive nöyrtymättömänäni nöyrtymättöminäni translative nöyrtymättömäkseni nöyrtymättömikseni abessive nöyrtymättömättäni nöyrtymättömittäni instructive — — comitative — nöyrtymättömineni second-person singular possessor singular plural nominative nöyrtymättömäsi nöyrtymättömäsi accusative nom. nöyrtymättömäsi nöyrtymättömäsi gen. nöyrtymättömäsi genitive nöyrtymättömäsi nöyrtymättömiesi nöyrtymätöntesi rare partitive nöyrtymätöntäsi nöyrtymättömiäsi inessive nöyrtymättömässäsi nöyrtymättömissäsi elative nöyrtymättömästäsi nöyrtymättömistäsi illative nöyrtymättömääsi nöyrtymättömiisi adessive nöyrtymättömälläsi nöyrtymättömilläsi ablative nöyrtymättömältäsi nöyrtymättömiltäsi allative nöyrtymättömällesi nöyrtymättömillesi essive nöyrtymättömänäsi nöyrtymättöminäsi translative nöyrtymättömäksesi nöyrtymättömiksesi abessive nöyrtymättömättäsi nöyrtymättömittäsi instructive — — comitative — nöyrtymättöminesi first-person plural possessor singular plural nominative nöyrtymättömämme nöyrtymättömämme accusative nom. nöyrtymättömämme nöyrtymättömämme gen. nöyrtymättömämme genitive nöyrtymättömämme nöyrtymättömiemme nöyrtymätöntemme rare partitive nöyrtymätöntämme nöyrtymättömiämme inessive nöyrtymättömässämme nöyrtymättömissämme elative nöyrtymättömästämme nöyrtymättömistämme illative nöyrtymättömäämme nöyrtymättömiimme adessive nöyrtymättömällämme nöyrtymättömillämme ablative nöyrtymättömältämme nöyrtymättömiltämme allative nöyrtymättömällemme nöyrtymättömillemme essive nöyrtymättömänämme nöyrtymättöminämme translative nöyrtymättömäksemme nöyrtymättömiksemme abessive nöyrtymättömättämme nöyrtymättömittämme instructive — — comitative — nöyrtymättöminemme second-person plural possessor singular plural nominative nöyrtymättömänne nöyrtymättömänne accusative nom. nöyrtymättömänne nöyrtymättömänne gen. nöyrtymättömänne genitive nöyrtymättömänne nöyrtymättömienne nöyrtymätöntenne rare partitive nöyrtymätöntänne nöyrtymättömiänne inessive nöyrtymättömässänne nöyrtymättömissänne elative nöyrtymättömästänne nöyrtymättömistänne illative nöyrtymättömäänne nöyrtymättömiinne adessive nöyrtymättömällänne nöyrtymättömillänne ablative nöyrtymättömältänne nöyrtymättömiltänne allative nöyrtymättömällenne nöyrtymättömillenne essive nöyrtymättömänänne nöyrtymättöminänne translative nöyrtymättömäksenne nöyrtymättömiksenne abessive nöyrtymättömättänne nöyrtymättömittänne instructive — — comitative — nöyrtymättöminenne third-person possessor singular plural nominative nöyrtymättömänsä nöyrtymättömänsä accusative nom. nöyrtymättömänsä nöyrtymättömänsä gen. nöyrtymättömänsä genitive nöyrtymättömänsä nöyrtymättömiensä nöyrtymätöntensä rare partitive nöyrtymätöntään nöyrtymätöntänsä nöyrtymättömiään nöyrtymättömiänsä inessive nöyrtymättömässään nöyrtymättömässänsä nöyrtymättömissään nöyrtymättömissänsä elative nöyrtymättömästään nöyrtymättömästänsä nöyrtymättömistään nöyrtymättömistänsä illative nöyrtymättömäänsä nöyrtymättömiinsä adessive nöyrtymättömällään nöyrtymättömällänsä nöyrtymättömillään nöyrtymättömillänsä ablative nöyrtymättömältään nöyrtymättömältänsä nöyrtymättömiltään nöyrtymättömiltänsä allative nöyrtymättömälleen nöyrtymättömällensä nöyrtymättömilleen nöyrtymättömillensä essive nöyrtymättömänään nöyrtymättömänänsä nöyrtymättöminään nöyrtymättöminänsä translative nöyrtymättömäkseen nöyrtymättömäksensä nöyrtymättömikseen nöyrtymättömiksensä abessive nöyrtymättömättään nöyrtymättömättänsä nöyrtymättömittään nöyrtymättömittänsä instructive — — comitative — nöyrtymättömineen nöyrtymättöminensä

Participle

nöyrtymätön

1. negative participle of nöyrtyä

Derived terms

• nöyrtymättömyys