myöntyminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

myöntyä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmyø̯ntyminen/, [ˈmyø̞̯n̪t̪yˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): myön‧ty‧mi‧nen

Noun

[edit]

myöntyminen

  1. verbal noun of myöntyä
    1. yielding, acquiescing
    2. consenting, agreeing

Declension

[edit]
Inflection of myöntyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative myöntyminen myöntymiset
genitive myöntymisen myöntymisten
myöntymisien
partitive myöntymistä myöntymisiä
illative myöntymiseen myöntymisiin
singular plural
nominative myöntyminen myöntymiset
accusative nom. myöntyminen myöntymiset
gen. myöntymisen
genitive myöntymisen myöntymisten
myöntymisien
partitive myöntymistä myöntymisiä
inessive myöntymisessä myöntymisissä
elative myöntymisestä myöntymisistä
illative myöntymiseen myöntymisiin
adessive myöntymisellä myöntymisillä
ablative myöntymiseltä myöntymisiltä
allative myöntymiselle myöntymisille
essive myöntymisenä myöntymisinä
translative myöntymiseksi myöntymisiksi
abessive myöntymisettä myöntymisittä
instructive myöntymisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of myöntyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)