myönteinen

Finnish

Etymology

myöntää (“to concede, admit, affirm”) +‎ -inen. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1847.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmyø̯ntei̯nen/, [ˈmyø̞̯n̪t̪e̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -yønteinen
• Hyphenation^(key): myön‧tei‧nen

Adjective

myönteinen (comparative myönteisempi, superlative myönteisin)

1. positive (inspiring positive reactions)
2. favourable/favorable

   myönteinen vastaus ― a favourable answer

3. affirmative
4. (in compounds) pro-

   eurooppamyönteinen ― pro-European

Declension

Inflection of myönteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		myönteinen	myönteiset
genitive		myönteisen	myönteisten myönteisien
partitive		myönteistä	myönteisiä
illative		myönteiseen	myönteisiin
		singular	plural
nominative		myönteinen	myönteiset
accusative	nom.	myönteinen	myönteiset
	gen.	myönteisen
genitive		myönteisen	myönteisten myönteisien
partitive		myönteistä	myönteisiä
inessive		myönteisessä	myönteisissä
elative		myönteisestä	myönteisistä
illative		myönteiseen	myönteisiin
adessive		myönteisellä	myönteisillä
ablative		myönteiseltä	myönteisiltä
allative		myönteiselle	myönteisille
essive		myönteisenä	myönteisinä
translative		myönteiseksi	myönteisiksi
abessive		myönteisettä	myönteisittä
instructive		—	myönteisin
comitative		—	myönteisine

Possessive forms of myönteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative myönteiseni myönteiseni accusative nom. myönteiseni myönteiseni gen. myönteiseni genitive myönteiseni myönteisteni myönteisieni partitive myönteistäni myönteisiäni inessive myönteisessäni myönteisissäni elative myönteisestäni myönteisistäni illative myönteiseeni myönteisiini adessive myönteiselläni myönteisilläni ablative myönteiseltäni myönteisiltäni allative myönteiselleni myönteisilleni essive myönteisenäni myönteisinäni translative myönteisekseni myönteisikseni abessive myönteisettäni myönteisittäni instructive — — comitative — myönteisineni second-person singular possessor singular plural nominative myönteisesi myönteisesi accusative nom. myönteisesi myönteisesi gen. myönteisesi genitive myönteisesi myönteistesi myönteisiesi partitive myönteistäsi myönteisiäsi inessive myönteisessäsi myönteisissäsi elative myönteisestäsi myönteisistäsi illative myönteiseesi myönteisiisi adessive myönteiselläsi myönteisilläsi ablative myönteiseltäsi myönteisiltäsi allative myönteisellesi myönteisillesi essive myönteisenäsi myönteisinäsi translative myönteiseksesi myönteisiksesi abessive myönteisettäsi myönteisittäsi instructive — — comitative — myönteisinesi first-person plural possessor singular plural nominative myönteisemme myönteisemme accusative nom. myönteisemme myönteisemme gen. myönteisemme genitive myönteisemme myönteistemme myönteisiemme partitive myönteistämme myönteisiämme inessive myönteisessämme myönteisissämme elative myönteisestämme myönteisistämme illative myönteiseemme myönteisiimme adessive myönteisellämme myönteisillämme ablative myönteiseltämme myönteisiltämme allative myönteisellemme myönteisillemme essive myönteisenämme myönteisinämme translative myönteiseksemme myönteisiksemme abessive myönteisettämme myönteisittämme instructive — — comitative — myönteisinemme second-person plural possessor singular plural nominative myönteisenne myönteisenne accusative nom. myönteisenne myönteisenne gen. myönteisenne genitive myönteisenne myönteistenne myönteisienne partitive myönteistänne myönteisiänne inessive myönteisessänne myönteisissänne elative myönteisestänne myönteisistänne illative myönteiseenne myönteisiinne adessive myönteisellänne myönteisillänne ablative myönteiseltänne myönteisiltänne allative myönteisellenne myönteisillenne essive myönteisenänne myönteisinänne translative myönteiseksenne myönteisiksenne abessive myönteisettänne myönteisittänne instructive — — comitative — myönteisinenne third-person possessor singular plural nominative myönteisensä myönteisensä accusative nom. myönteisensä myönteisensä gen. myönteisensä genitive myönteisensä myönteistensä myönteisiensä partitive myönteistään myönteistänsä myönteisiään myönteisiänsä inessive myönteisessään myönteisessänsä myönteisissään myönteisissänsä elative myönteisestään myönteisestänsä myönteisistään myönteisistänsä illative myönteiseensä myönteisiinsä adessive myönteisellään myönteisellänsä myönteisillään myönteisillänsä ablative myönteiseltään myönteiseltänsä myönteisiltään myönteisiltänsä allative myönteiselleen myönteisellensä myönteisilleen myönteisillensä essive myönteisenään myönteisenänsä myönteisinään myönteisinänsä translative myönteisekseen myönteiseksensä myönteisikseen myönteisiksensä abessive myönteisettään myönteisettänsä myönteisittään myönteisittänsä instructive — — comitative — myönteisineen myönteisinensä

Synonyms

• (positive): positiivinen
• (favourable): puoltava

Antonyms

• (antonym(s) of “positive”): kielteinen, negatiivinen
• (antonym(s) of “favourable”): kielteinen, hylkäävä
• (antonym(s) of “affirmative”): kiistävä
• (antonym(s) of “pro-”): vastainen

Derived terms

adverbs

• myönteisesti

 

nouns

• myönteisyys

 

compounds

• elämänmyönteinen
• eurooppamyönteinen
• maahanmuuttomyönteinen
• neuvostomyönteinen

 

Further reading

• “myönteinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03