muunkaltainen

Finnish

Etymology

muun +‎ kaltainen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmuːnˌkɑltɑi̯nen/, [ˈmuːŋˌkɑ̝l̪t̪ɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑltɑinen
• Hyphenation^(key): muun‧kaltai‧nen

Adjective

muunkaltainen

1. of another kind

Declension

Inflection of muunkaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		muunkaltainen	muunkaltaiset
genitive		muunkaltaisen	muunkaltaisten muunkaltaisien
partitive		muunkaltaista	muunkaltaisia
illative		muunkaltaiseen	muunkaltaisiin
		singular	plural
nominative		muunkaltainen	muunkaltaiset
accusative	nom.	muunkaltainen	muunkaltaiset
	gen.	muunkaltaisen
genitive		muunkaltaisen	muunkaltaisten muunkaltaisien
partitive		muunkaltaista	muunkaltaisia
inessive		muunkaltaisessa	muunkaltaisissa
elative		muunkaltaisesta	muunkaltaisista
illative		muunkaltaiseen	muunkaltaisiin
adessive		muunkaltaisella	muunkaltaisilla
ablative		muunkaltaiselta	muunkaltaisilta
allative		muunkaltaiselle	muunkaltaisille
essive		muunkaltaisena	muunkaltaisina
translative		muunkaltaiseksi	muunkaltaisiksi
abessive		muunkaltaisetta	muunkaltaisitta
instructive		—	muunkaltaisin
comitative		—	muunkaltaisine

Possessive forms of muunkaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative muunkaltaiseni muunkaltaiseni accusative nom. muunkaltaiseni muunkaltaiseni gen. muunkaltaiseni genitive muunkaltaiseni muunkaltaisteni muunkaltaisieni partitive muunkaltaistani muunkaltaisiani inessive muunkaltaisessani muunkaltaisissani elative muunkaltaisestani muunkaltaisistani illative muunkaltaiseeni muunkaltaisiini adessive muunkaltaisellani muunkaltaisillani ablative muunkaltaiseltani muunkaltaisiltani allative muunkaltaiselleni muunkaltaisilleni essive muunkaltaisenani muunkaltaisinani translative muunkaltaisekseni muunkaltaisikseni abessive muunkaltaisettani muunkaltaisittani instructive — — comitative — muunkaltaisineni second-person singular possessor singular plural nominative muunkaltaisesi muunkaltaisesi accusative nom. muunkaltaisesi muunkaltaisesi gen. muunkaltaisesi genitive muunkaltaisesi muunkaltaistesi muunkaltaisiesi partitive muunkaltaistasi muunkaltaisiasi inessive muunkaltaisessasi muunkaltaisissasi elative muunkaltaisestasi muunkaltaisistasi illative muunkaltaiseesi muunkaltaisiisi adessive muunkaltaisellasi muunkaltaisillasi ablative muunkaltaiseltasi muunkaltaisiltasi allative muunkaltaisellesi muunkaltaisillesi essive muunkaltaisenasi muunkaltaisinasi translative muunkaltaiseksesi muunkaltaisiksesi abessive muunkaltaisettasi muunkaltaisittasi instructive — — comitative — muunkaltaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative muunkaltaisemme muunkaltaisemme accusative nom. muunkaltaisemme muunkaltaisemme gen. muunkaltaisemme genitive muunkaltaisemme muunkaltaistemme muunkaltaisiemme partitive muunkaltaistamme muunkaltaisiamme inessive muunkaltaisessamme muunkaltaisissamme elative muunkaltaisestamme muunkaltaisistamme illative muunkaltaiseemme muunkaltaisiimme adessive muunkaltaisellamme muunkaltaisillamme ablative muunkaltaiseltamme muunkaltaisiltamme allative muunkaltaisellemme muunkaltaisillemme essive muunkaltaisenamme muunkaltaisinamme translative muunkaltaiseksemme muunkaltaisiksemme abessive muunkaltaisettamme muunkaltaisittamme instructive — — comitative — muunkaltaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative muunkaltaisenne muunkaltaisenne accusative nom. muunkaltaisenne muunkaltaisenne gen. muunkaltaisenne genitive muunkaltaisenne muunkaltaistenne muunkaltaisienne partitive muunkaltaistanne muunkaltaisianne inessive muunkaltaisessanne muunkaltaisissanne elative muunkaltaisestanne muunkaltaisistanne illative muunkaltaiseenne muunkaltaisiinne adessive muunkaltaisellanne muunkaltaisillanne ablative muunkaltaiseltanne muunkaltaisiltanne allative muunkaltaisellenne muunkaltaisillenne essive muunkaltaisenanne muunkaltaisinanne translative muunkaltaiseksenne muunkaltaisiksenne abessive muunkaltaisettanne muunkaltaisittanne instructive — — comitative — muunkaltaisinenne third-person possessor singular plural nominative muunkaltaisensa muunkaltaisensa accusative nom. muunkaltaisensa muunkaltaisensa gen. muunkaltaisensa genitive muunkaltaisensa muunkaltaistensa muunkaltaisiensa partitive muunkaltaistaan muunkaltaistansa muunkaltaisiaan muunkaltaisiansa inessive muunkaltaisessaan muunkaltaisessansa muunkaltaisissaan muunkaltaisissansa elative muunkaltaisestaan muunkaltaisestansa muunkaltaisistaan muunkaltaisistansa illative muunkaltaiseensa muunkaltaisiinsa adessive muunkaltaisellaan muunkaltaisellansa muunkaltaisillaan muunkaltaisillansa ablative muunkaltaiseltaan muunkaltaiseltansa muunkaltaisiltaan muunkaltaisiltansa allative muunkaltaiselleen muunkaltaisellensa muunkaltaisilleen muunkaltaisillensa essive muunkaltaisenaan muunkaltaisenansa muunkaltaisinaan muunkaltaisinansa translative muunkaltaisekseen muunkaltaiseksensa muunkaltaisikseen muunkaltaisiksensa abessive muunkaltaisettaan muunkaltaisettansa muunkaltaisittaan muunkaltaisittansa instructive — — comitative — muunkaltaisineen muunkaltaisinensa

Further reading

• “muunkaltainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03