Jump to content

murjottaja

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

murjottaa +‎ -ja

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmurjotːɑjɑ/, [ˈmurjo̞t̪̚ˌt̪ɑ̝jɑ̝]
  • Rhymes: -ɑjɑ
  • Hyphenation(key): mur‧jot‧ta‧ja

Noun

[edit]

murjottaja

  1. sulker (one who sulks)

Declension

[edit]
Inflection of murjottaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative murjottaja murjottajat
genitive murjottajan murjottajien
partitive murjottajaa murjottajia
illative murjottajaan murjottajiin
singular plural
nominative murjottaja murjottajat
accusative nom. murjottaja murjottajat
gen. murjottajan
genitive murjottajan murjottajien
murjottajain rare
partitive murjottajaa murjottajia
inessive murjottajassa murjottajissa
elative murjottajasta murjottajista
illative murjottajaan murjottajiin
adessive murjottajalla murjottajilla
ablative murjottajalta murjottajilta
allative murjottajalle murjottajille
essive murjottajana murjottajina
translative murjottajaksi murjottajiksi
abessive murjottajatta murjottajitta
instructive murjottajin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of murjottaja (Kotus type 10/koira, no gradation)

Further reading

[edit]