Jump to content

muinaiskieli

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

muinais- +‎ kieli

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmui̯nɑi̯sˌkie̯li/, [ˈmui̯nɑ̝i̯s̠ˌk̟ie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Hyphenation(key): muinais‧kieli

Noun

[edit]

muinaiskieli

  1. ancient language

Declension

[edit]
Inflection of muinaiskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative muinaiskieli muinaiskielet
genitive muinaiskielen muinaiskielten
muinaiskielien
partitive muinaiskieltä muinaiskieliä
illative muinaiskieleen muinaiskieliin
singular plural
nominative muinaiskieli muinaiskielet
accusative nom. muinaiskieli muinaiskielet
gen. muinaiskielen
genitive muinaiskielen muinaiskielten
muinaiskielien
partitive muinaiskieltä muinaiskieliä
inessive muinaiskielessä muinaiskielissä
elative muinaiskielestä muinaiskielistä
illative muinaiskieleen muinaiskieliin
adessive muinaiskielellä muinaiskielillä
ablative muinaiskieleltä muinaiskieliltä
allative muinaiskielelle muinaiskielille
essive muinaiskielenä muinaiskielinä
translative muinaiskieleksi muinaiskieliksi
abessive muinaiskielettä muinaiskielittä
instructive muinaiskielin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of muinaiskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)