Jump to content

monityydyttämätön

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

moni +‎ tyydyttämätön

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmoniˌtyːdytːæmætøn/, [ˈmo̞niˌt̪yːdyt̪̚ˌt̪æmæt̪ø̞n]
  • Rhymes: -æmætøn
  • Hyphenation(key): moni‧tyydyt‧tä‧mä‧tön

Adjective

[edit]

monityydyttämätön (comparative monityydyttämättömämpi, superlative monityydyttämättömin)

  1. Alternative form of monityydyttymätön

Declension

[edit]
Possessive forms of monityydyttämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
third-person possessor
singular plural
nominative monityydyttämättömänsä monityydyttämättömänsä
accusative nom. monityydyttämättömänsä monityydyttämättömänsä
gen. monityydyttämättömänsä
genitive monityydyttämättömänsä monityydyttämättömiensä
monityydyttämätöntensä rare
partitive monityydyttämätöntään
monityydyttämätöntänsä
monityydyttämättömiään
monityydyttämättömiänsä
inessive monityydyttämättömässään
monityydyttämättömässänsä
monityydyttämättömissään
monityydyttämättömissänsä
elative monityydyttämättömästään
monityydyttämättömästänsä
monityydyttämättömistään
monityydyttämättömistänsä
illative monityydyttämättömäänsä monityydyttämättömiinsä
adessive monityydyttämättömällään
monityydyttämättömällänsä
monityydyttämättömillään
monityydyttämättömillänsä
ablative monityydyttämättömältään
monityydyttämättömältänsä
monityydyttämättömiltään
monityydyttämättömiltänsä
allative monityydyttämättömälleen
monityydyttämättömällensä
monityydyttämättömilleen
monityydyttämättömillensä
essive monityydyttämättömänään
monityydyttämättömänänsä
monityydyttämättöminään
monityydyttämättöminänsä
translative monityydyttämättömäkseen
monityydyttämättömäksensä
monityydyttämättömikseen
monityydyttämättömiksensä
abessive monityydyttämättömättään
monityydyttämättömättänsä
monityydyttämättömittään
monityydyttämättömittänsä
instructive
comitative monityydyttämättömineen
monityydyttämättöminensä

Further reading

[edit]