monitaitoinen

Finnish

Etymology

moni +‎ taitoinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmoniˌtɑi̯toi̯nen/, [ˈmo̞niˌt̪ɑ̝i̯t̪o̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑitoinen
• Hyphenation^(key): moni‧taitoi‧nen

Adjective

monitaitoinen (comparative monitaitoisempi, superlative monitaitoisin)

1. all-round (having many skills)

Declension

Inflection of monitaitoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		monitaitoinen	monitaitoiset
genitive		monitaitoisen	monitaitoisten monitaitoisien
partitive		monitaitoista	monitaitoisia
illative		monitaitoiseen	monitaitoisiin
		singular	plural
nominative		monitaitoinen	monitaitoiset
accusative	nom.	monitaitoinen	monitaitoiset
	gen.	monitaitoisen
genitive		monitaitoisen	monitaitoisten monitaitoisien
partitive		monitaitoista	monitaitoisia
inessive		monitaitoisessa	monitaitoisissa
elative		monitaitoisesta	monitaitoisista
illative		monitaitoiseen	monitaitoisiin
adessive		monitaitoisella	monitaitoisilla
ablative		monitaitoiselta	monitaitoisilta
allative		monitaitoiselle	monitaitoisille
essive		monitaitoisena	monitaitoisina
translative		monitaitoiseksi	monitaitoisiksi
abessive		monitaitoisetta	monitaitoisitta
instructive		—	monitaitoisin
comitative		—	monitaitoisine

Possessive forms of monitaitoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative monitaitoiseni monitaitoiseni accusative nom. monitaitoiseni monitaitoiseni gen. monitaitoiseni genitive monitaitoiseni monitaitoisteni monitaitoisieni partitive monitaitoistani monitaitoisiani inessive monitaitoisessani monitaitoisissani elative monitaitoisestani monitaitoisistani illative monitaitoiseeni monitaitoisiini adessive monitaitoisellani monitaitoisillani ablative monitaitoiseltani monitaitoisiltani allative monitaitoiselleni monitaitoisilleni essive monitaitoisenani monitaitoisinani translative monitaitoisekseni monitaitoisikseni abessive monitaitoisettani monitaitoisittani instructive — — comitative — monitaitoisineni second-person singular possessor singular plural nominative monitaitoisesi monitaitoisesi accusative nom. monitaitoisesi monitaitoisesi gen. monitaitoisesi genitive monitaitoisesi monitaitoistesi monitaitoisiesi partitive monitaitoistasi monitaitoisiasi inessive monitaitoisessasi monitaitoisissasi elative monitaitoisestasi monitaitoisistasi illative monitaitoiseesi monitaitoisiisi adessive monitaitoisellasi monitaitoisillasi ablative monitaitoiseltasi monitaitoisiltasi allative monitaitoisellesi monitaitoisillesi essive monitaitoisenasi monitaitoisinasi translative monitaitoiseksesi monitaitoisiksesi abessive monitaitoisettasi monitaitoisittasi instructive — — comitative — monitaitoisinesi first-person plural possessor singular plural nominative monitaitoisemme monitaitoisemme accusative nom. monitaitoisemme monitaitoisemme gen. monitaitoisemme genitive monitaitoisemme monitaitoistemme monitaitoisiemme partitive monitaitoistamme monitaitoisiamme inessive monitaitoisessamme monitaitoisissamme elative monitaitoisestamme monitaitoisistamme illative monitaitoiseemme monitaitoisiimme adessive monitaitoisellamme monitaitoisillamme ablative monitaitoiseltamme monitaitoisiltamme allative monitaitoisellemme monitaitoisillemme essive monitaitoisenamme monitaitoisinamme translative monitaitoiseksemme monitaitoisiksemme abessive monitaitoisettamme monitaitoisittamme instructive — — comitative — monitaitoisinemme second-person plural possessor singular plural nominative monitaitoisenne monitaitoisenne accusative nom. monitaitoisenne monitaitoisenne gen. monitaitoisenne genitive monitaitoisenne monitaitoistenne monitaitoisienne partitive monitaitoistanne monitaitoisianne inessive monitaitoisessanne monitaitoisissanne elative monitaitoisestanne monitaitoisistanne illative monitaitoiseenne monitaitoisiinne adessive monitaitoisellanne monitaitoisillanne ablative monitaitoiseltanne monitaitoisiltanne allative monitaitoisellenne monitaitoisillenne essive monitaitoisenanne monitaitoisinanne translative monitaitoiseksenne monitaitoisiksenne abessive monitaitoisettanne monitaitoisittanne instructive — — comitative — monitaitoisinenne third-person possessor singular plural nominative monitaitoisensa monitaitoisensa accusative nom. monitaitoisensa monitaitoisensa gen. monitaitoisensa genitive monitaitoisensa monitaitoistensa monitaitoisiensa partitive monitaitoistaan monitaitoistansa monitaitoisiaan monitaitoisiansa inessive monitaitoisessaan monitaitoisessansa monitaitoisissaan monitaitoisissansa elative monitaitoisestaan monitaitoisestansa monitaitoisistaan monitaitoisistansa illative monitaitoiseensa monitaitoisiinsa adessive monitaitoisellaan monitaitoisellansa monitaitoisillaan monitaitoisillansa ablative monitaitoiseltaan monitaitoiseltansa monitaitoisiltaan monitaitoisiltansa allative monitaitoiselleen monitaitoisellensa monitaitoisilleen monitaitoisillensa essive monitaitoisenaan monitaitoisenansa monitaitoisinaan monitaitoisinansa translative monitaitoisekseen monitaitoiseksensa monitaitoisikseen monitaitoisiksensa abessive monitaitoisettaan monitaitoisettansa monitaitoisittaan monitaitoisittansa instructive — — comitative — monitaitoisineen monitaitoisinensa

Derived terms

• monitaitoisuus

See also

• laaja-alainen

Further reading

• “monitaitoinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03