monitaajuinen

Finnish

Etymology

moni- +‎ taajuus +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmoniˌtɑːjui̯nen/, [ˈmo̞niˌt̪ɑ̝ːjui̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑːjuinen
• Hyphenation^(key): moni‧taajui‧nen

Adjective

monitaajuinen

1. multiband (having or employing multiple frequency bands)

Declension

Inflection of monitaajuinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		monitaajuinen	monitaajuiset
genitive		monitaajuisen	monitaajuisten monitaajuisien
partitive		monitaajuista	monitaajuisia
illative		monitaajuiseen	monitaajuisiin
		singular	plural
nominative		monitaajuinen	monitaajuiset
accusative	nom.	monitaajuinen	monitaajuiset
	gen.	monitaajuisen
genitive		monitaajuisen	monitaajuisten monitaajuisien
partitive		monitaajuista	monitaajuisia
inessive		monitaajuisessa	monitaajuisissa
elative		monitaajuisesta	monitaajuisista
illative		monitaajuiseen	monitaajuisiin
adessive		monitaajuisella	monitaajuisilla
ablative		monitaajuiselta	monitaajuisilta
allative		monitaajuiselle	monitaajuisille
essive		monitaajuisena	monitaajuisina
translative		monitaajuiseksi	monitaajuisiksi
abessive		monitaajuisetta	monitaajuisitta
instructive		—	monitaajuisin
comitative		—	monitaajuisine

Possessive forms of monitaajuinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative monitaajuiseni monitaajuiseni accusative nom. monitaajuiseni monitaajuiseni gen. monitaajuiseni genitive monitaajuiseni monitaajuisteni monitaajuisieni partitive monitaajuistani monitaajuisiani inessive monitaajuisessani monitaajuisissani elative monitaajuisestani monitaajuisistani illative monitaajuiseeni monitaajuisiini adessive monitaajuisellani monitaajuisillani ablative monitaajuiseltani monitaajuisiltani allative monitaajuiselleni monitaajuisilleni essive monitaajuisenani monitaajuisinani translative monitaajuisekseni monitaajuisikseni abessive monitaajuisettani monitaajuisittani instructive — — comitative — monitaajuisineni second-person singular possessor singular plural nominative monitaajuisesi monitaajuisesi accusative nom. monitaajuisesi monitaajuisesi gen. monitaajuisesi genitive monitaajuisesi monitaajuistesi monitaajuisiesi partitive monitaajuistasi monitaajuisiasi inessive monitaajuisessasi monitaajuisissasi elative monitaajuisestasi monitaajuisistasi illative monitaajuiseesi monitaajuisiisi adessive monitaajuisellasi monitaajuisillasi ablative monitaajuiseltasi monitaajuisiltasi allative monitaajuisellesi monitaajuisillesi essive monitaajuisenasi monitaajuisinasi translative monitaajuiseksesi monitaajuisiksesi abessive monitaajuisettasi monitaajuisittasi instructive — — comitative — monitaajuisinesi first-person plural possessor singular plural nominative monitaajuisemme monitaajuisemme accusative nom. monitaajuisemme monitaajuisemme gen. monitaajuisemme genitive monitaajuisemme monitaajuistemme monitaajuisiemme partitive monitaajuistamme monitaajuisiamme inessive monitaajuisessamme monitaajuisissamme elative monitaajuisestamme monitaajuisistamme illative monitaajuiseemme monitaajuisiimme adessive monitaajuisellamme monitaajuisillamme ablative monitaajuiseltamme monitaajuisiltamme allative monitaajuisellemme monitaajuisillemme essive monitaajuisenamme monitaajuisinamme translative monitaajuiseksemme monitaajuisiksemme abessive monitaajuisettamme monitaajuisittamme instructive — — comitative — monitaajuisinemme second-person plural possessor singular plural nominative monitaajuisenne monitaajuisenne accusative nom. monitaajuisenne monitaajuisenne gen. monitaajuisenne genitive monitaajuisenne monitaajuistenne monitaajuisienne partitive monitaajuistanne monitaajuisianne inessive monitaajuisessanne monitaajuisissanne elative monitaajuisestanne monitaajuisistanne illative monitaajuiseenne monitaajuisiinne adessive monitaajuisellanne monitaajuisillanne ablative monitaajuiseltanne monitaajuisiltanne allative monitaajuisellenne monitaajuisillenne essive monitaajuisenanne monitaajuisinanne translative monitaajuiseksenne monitaajuisiksenne abessive monitaajuisettanne monitaajuisittanne instructive — — comitative — monitaajuisinenne third-person possessor singular plural nominative monitaajuisensa monitaajuisensa accusative nom. monitaajuisensa monitaajuisensa gen. monitaajuisensa genitive monitaajuisensa monitaajuistensa monitaajuisiensa partitive monitaajuistaan monitaajuistansa monitaajuisiaan monitaajuisiansa inessive monitaajuisessaan monitaajuisessansa monitaajuisissaan monitaajuisissansa elative monitaajuisestaan monitaajuisestansa monitaajuisistaan monitaajuisistansa illative monitaajuiseensa monitaajuisiinsa adessive monitaajuisellaan monitaajuisellansa monitaajuisillaan monitaajuisillansa ablative monitaajuiseltaan monitaajuiseltansa monitaajuisiltaan monitaajuisiltansa allative monitaajuiselleen monitaajuisellensa monitaajuisilleen monitaajuisillensa essive monitaajuisenaan monitaajuisenansa monitaajuisinaan monitaajuisinansa translative monitaajuisekseen monitaajuiseksensa monitaajuisikseen monitaajuisiksensa abessive monitaajuisettaan monitaajuisettansa monitaajuisittaan monitaajuisittansa instructive — — comitative — monitaajuisineen monitaajuisinensa