Jump to content

monimielinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

moni +‎ mieli +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmoniˌmie̯linen/, [ˈmo̞niˌmie̞̯line̞n]
  • Rhymes: -ielinen
  • Hyphenation(key): moni‧mieli‧nen

Adjective

[edit]

monimielinen (comparative monimielisempi, superlative monimielisin)

  1. ambiguous

Declension

[edit]
Inflection of monimielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative monimielinen monimieliset
genitive monimielisen monimielisten
monimielisien
partitive monimielista monimielisia
illative monimieliseen monimielisiin
singular plural
nominative monimielinen monimieliset
accusative nom. monimielinen monimieliset
gen. monimielisen
genitive monimielisen monimielisten
monimielisien
partitive monimielista monimielisia
inessive monimielisessa monimielisissa
elative monimielisesta monimielisista
illative monimieliseen monimielisiin
adessive monimielisella monimielisilla
ablative monimieliselta monimielisilta
allative monimieliselle monimielisille
essive monimielisena monimielisina
translative monimieliseksi monimielisiksi
abessive monimielisetta monimielisitta
instructive monimielisin
comitative monimielisine
Possessive forms of monimielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]