monimiehinen

Finnish

Etymology

moni- +‎ mies +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmoniˌmie̯hinen/, [ˈmo̞niˌmie̞̯ɦine̞n]
• Rhymes: -iehinen
• Syllabification^(key): mo‧ni‧mie‧hi‧nen

Adjective

monimiehinen

1. consisting of many men

   monimiehinen joukko ― group of several men

Declension

Inflection of monimiehinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		monimiehinen	monimiehiset
genitive		monimiehisen	monimiehisten monimiehisien
partitive		monimiehistä	monimiehisiä
illative		monimiehiseen	monimiehisiin
		singular	plural
nominative		monimiehinen	monimiehiset
accusative	nom.	monimiehinen	monimiehiset
	gen.	monimiehisen
genitive		monimiehisen	monimiehisten monimiehisien
partitive		monimiehistä	monimiehisiä
inessive		monimiehisessä	monimiehisissä
elative		monimiehisestä	monimiehisistä
illative		monimiehiseen	monimiehisiin
adessive		monimiehisellä	monimiehisillä
ablative		monimiehiseltä	monimiehisiltä
allative		monimiehiselle	monimiehisille
essive		monimiehisenä	monimiehisinä
translative		monimiehiseksi	monimiehisiksi
abessive		monimiehisettä	monimiehisittä
instructive		—	monimiehisin
comitative		—	monimiehisine

Possessive forms of monimiehinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative monimiehiseni monimiehiseni accusative nom. monimiehiseni monimiehiseni gen. monimiehiseni genitive monimiehiseni monimiehisteni monimiehisieni partitive monimiehistäni monimiehisiäni inessive monimiehisessäni monimiehisissäni elative monimiehisestäni monimiehisistäni illative monimiehiseeni monimiehisiini adessive monimiehiselläni monimiehisilläni ablative monimiehiseltäni monimiehisiltäni allative monimiehiselleni monimiehisilleni essive monimiehisenäni monimiehisinäni translative monimiehisekseni monimiehisikseni abessive monimiehisettäni monimiehisittäni instructive — — comitative — monimiehisineni second-person singular possessor singular plural nominative monimiehisesi monimiehisesi accusative nom. monimiehisesi monimiehisesi gen. monimiehisesi genitive monimiehisesi monimiehistesi monimiehisiesi partitive monimiehistäsi monimiehisiäsi inessive monimiehisessäsi monimiehisissäsi elative monimiehisestäsi monimiehisistäsi illative monimiehiseesi monimiehisiisi adessive monimiehiselläsi monimiehisilläsi ablative monimiehiseltäsi monimiehisiltäsi allative monimiehisellesi monimiehisillesi essive monimiehisenäsi monimiehisinäsi translative monimiehiseksesi monimiehisiksesi abessive monimiehisettäsi monimiehisittäsi instructive — — comitative — monimiehisinesi first-person plural possessor singular plural nominative monimiehisemme monimiehisemme accusative nom. monimiehisemme monimiehisemme gen. monimiehisemme genitive monimiehisemme monimiehistemme monimiehisiemme partitive monimiehistämme monimiehisiämme inessive monimiehisessämme monimiehisissämme elative monimiehisestämme monimiehisistämme illative monimiehiseemme monimiehisiimme adessive monimiehisellämme monimiehisillämme ablative monimiehiseltämme monimiehisiltämme allative monimiehisellemme monimiehisillemme essive monimiehisenämme monimiehisinämme translative monimiehiseksemme monimiehisiksemme abessive monimiehisettämme monimiehisittämme instructive — — comitative — monimiehisinemme second-person plural possessor singular plural nominative monimiehisenne monimiehisenne accusative nom. monimiehisenne monimiehisenne gen. monimiehisenne genitive monimiehisenne monimiehistenne monimiehisienne partitive monimiehistänne monimiehisiänne inessive monimiehisessänne monimiehisissänne elative monimiehisestänne monimiehisistänne illative monimiehiseenne monimiehisiinne adessive monimiehisellänne monimiehisillänne ablative monimiehiseltänne monimiehisiltänne allative monimiehisellenne monimiehisillenne essive monimiehisenänne monimiehisinänne translative monimiehiseksenne monimiehisiksenne abessive monimiehisettänne monimiehisittänne instructive — — comitative — monimiehisinenne third-person possessor singular plural nominative monimiehisensä monimiehisensä accusative nom. monimiehisensä monimiehisensä gen. monimiehisensä genitive monimiehisensä monimiehistensä monimiehisiensä partitive monimiehistään monimiehistänsä monimiehisiään monimiehisiänsä inessive monimiehisessään monimiehisessänsä monimiehisissään monimiehisissänsä elative monimiehisestään monimiehisestänsä monimiehisistään monimiehisistänsä illative monimiehiseensä monimiehisiinsä adessive monimiehisellään monimiehisellänsä monimiehisillään monimiehisillänsä ablative monimiehiseltään monimiehiseltänsä monimiehisiltään monimiehisiltänsä allative monimiehiselleen monimiehisellensä monimiehisilleen monimiehisillensä essive monimiehisenään monimiehisenänsä monimiehisinään monimiehisinänsä translative monimiehisekseen monimiehiseksensä monimiehisikseen monimiehisiksensä abessive monimiehisettään monimiehisettänsä monimiehisittään monimiehisittänsä instructive — — comitative — monimiehisineen monimiehisinensä

Derived terms

• monimiehisyys

 

Further reading

• “monimiehinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03