Jump to content

moittiminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

moittia +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmoi̯tːiminen/, [ˈmo̞i̯t̪ːiˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): moit‧ti‧mi‧nen

Noun

[edit]

moittiminen

  1. verbal noun of moittia
    1. criticizing, rebuking
    2. scolding, lashing

Declension

[edit]
Inflection of moittiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative moittiminen moittimiset
genitive moittimisen moittimisten
moittimisien
partitive moittimista moittimisia
illative moittimiseen moittimisiin
singular plural
nominative moittiminen moittimiset
accusative nom. moittiminen moittimiset
gen. moittimisen
genitive moittimisen moittimisten
moittimisien
partitive moittimista moittimisia
inessive moittimisessa moittimisissa
elative moittimisesta moittimisista
illative moittimiseen moittimisiin
adessive moittimisella moittimisilla
ablative moittimiselta moittimisilta
allative moittimiselle moittimisille
essive moittimisena moittimisina
translative moittimiseksi moittimisiksi
abessive moittimisetta moittimisitta
instructive moittimisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of moittiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)