mittasuhde

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

mitta +‎ suhde

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmitːɑˌsuhdeˣ/, [ˈmit̪ːɑ̝ˌs̠uxde̞(ʔ)]
  • Rhymes: -uhde
  • Hyphenation(key): mitta‧suhde

Noun

[edit]

mittasuhde

  1. (usually in the plural) proportion

Declension

[edit]
Inflection of mittasuhde (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative mittasuhde mittasuhteet
genitive mittasuhteen mittasuhteiden
mittasuhteitten
partitive mittasuhdetta mittasuhteita
illative mittasuhteeseen mittasuhteisiin
mittasuhteihin
singular plural
nominative mittasuhde mittasuhteet
accusative nom. mittasuhde mittasuhteet
gen. mittasuhteen
genitive mittasuhteen mittasuhteiden
mittasuhteitten
partitive mittasuhdetta mittasuhteita
inessive mittasuhteessa mittasuhteissa
elative mittasuhteesta mittasuhteista
illative mittasuhteeseen mittasuhteisiin
mittasuhteihin
adessive mittasuhteella mittasuhteilla
ablative mittasuhteelta mittasuhteilta
allative mittasuhteelle mittasuhteille
essive mittasuhteena mittasuhteina
translative mittasuhteeksi mittasuhteiksi
abessive mittasuhteetta mittasuhteitta
instructive mittasuhtein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of mittasuhde (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]